[K-18!]Yö on iloisuutta ja päivä kidutusta[K-18!]

" Että näin tapahtui, nyt saimme kumatkin ilmaisen rinkit. " Mies sanoi.
Kelly naurahti. " Olet oikeassa, osittain! Sinähän sanoit että haluat maksaa joten sinulle tämä tuli halvaksi. " Kelly hymyili tuolle niin että tämän hymykuopat näkyivät. Nainen joi lasin tyhjäksi ja kiitti miestä kuitenkin. " Mitä mieltä olet tästä.. sodasta? Pelkäätkö sitä? " Nyt Kelly ei voinut vastustaa tuota kysymystä, tuskin mies siitä suuttuisi niin että imisi Kellyn veret. Vaikka Kelly tosin oli vampyyri niin mikä tuota miestä estäisi niin tekemään? Onneksi Nainen piilotteli aina kaapunsa alla tikaria pahan päivän varalta.

Mies oli saanut naisen nauramaan hiljaisesta kaupungista. Hän oli siitä hyvillään. Kelly kysyi sodastaan hän vastasi siihen oman mieli piteensä. Pienesti hän saattoi kaarella vastaustaan.
" En minä pelkään ainakaan nyt, kun oli noin kaunis vampyyri nainen vieressä. En muutenkaan pelkää sotaan, paistsi en haluaisi menettää rakkaitani. " Lahpérius vasti naisen kysymykseen.
" Entä sinä mieltä olet sodasta, kun kiinostaa? " Hän lisäsi.

Kelly kuunteli hiljaa tuon vastausta ja naurahti tuon sanoessa kauniin vampyyrin.
"että oikein kaunis vampyyri! "
Mies kysyi kysymyksen.
" noh, minun on pakko oikeastaan olla kiinnostunut sodasta, sillä olenhan minä valtiatar.. "

Ongelmia tulossa. Niin mies ajatteli, kun kuuli naisen vastauksen.
" Jos et ole kaunis vampyyri nainen niin minkä näköinet sitten olet? Mutta mitä minua mielipiteni vaikuttaa sinuun. " Lahpérius sanoi.
Tällä kertaa mies oli ehkä töykeä sanoistaa ja ulkoisesti, mutta sisässään oli nalle karhu. Nalle karhu tuli niin sai todella helposti työskenneltetyksi, mutta se pitää tehdä oikeilla valinnoilla.

Kellyä ei yhtään haitannut miehen kovat sanat, pikemminkin ne huvittivat häntä. " No olkoon sitten, olen kaunis vampyyri. En jaksa alkaa väittelemään kanssasi kun voittaisit minut kuitenkin. "Kellyn heleä nauru kiisi hiljaisen aukion yli hän oli iloinen kun oli törmännyt tuohon mieheen. Nyt hänellä olisi tekemistä. Ja jokin myös hänen sisällään oli outo, jokn uusi tunne jota hän ei ollut koskaan tuntenut. Oliko hän ihastunut?

Miehen ilmeeseen alkoi tulla hymyä tylsittyneeseen katseeseen. Nainen oli saanut hiljalleen saanut miehen iloitsemaan ulkoisesti. Harvat näkivät nuoren vampyyri miehen iloimisten. Harvat edes osasivat lukea miehen iloisuuden kasvoissa.
" Että olisi hyvä väittelystä. Kiva tietää. " Lahperius sanoi.

" Kyllä, niin uskoisin. Ainakin voittaisit minut sillä olen aivan surkea väittelemään. " kelly naurahti jälleen. Joku kiljui jälleen kaukana, Kellyn sormet puristuivat miekanvarrelle, hän olisi valmis jos jokin tulisi.. Ja niin tulikin. Joku suuri hahmo käveli heitä päin, ilmeisesti demoni, tuo oli vihaisen näköinen ja tuolla oli toisessa kädessä pitkä miekka. Nainen henkäisi ja vilkaisi hädissään Vampyyriä.

" Minusta siltä ei tunnu laisinkaan. " Lahpérius sanoi.
Hän joi rauhassa verensä loppuun, ettei ala happanemaan. Mies ei tehnyt yhtään mitään. Kuitenkin hän oli varuillaan, jos tuo tuntematon hyökkäsi yllättäen hänen päälleensä, jopa naisen päälle. Hän ei halua taistella, jos ei ollut pakko.

Tuo mies pysähtyi aivan pöydän viereen tuskin 10 cm kaemmaksi Kellystä, taas hän oli saanut jonkun demonin kimppuunsa.. Mies kohotti miekkansa ja iski sen pöytään niin että se halkes. Nyt loputkin kellyn lasissa olevat veret kaatuivat tämän paidalle, ja tämä alkoi kiroileman. Tuo mies se oli vaani ja Kelly oli aasojen valtiatar, nyt ei olisi mikään ihmekkään vaikka mies miekallaa 'hieman tökkisi' naista. Nainen nousi tuoliltaan vetäen miekkansa tuppeestaan. " Varoitan, sinun on turha alkaa leikkiä kanssani! " oikeasti kelly oli aivan surkea tappelemaan, tai edes sotimaan, mutta tämä halusi näyttää myös tuolle vampyyrille ettei pelännyt tuota miestä. Kelly iski miekalla miestä kylkeen. Mies parahti, mutta iskikin vastaiskun yrittäen osua kellyä kaulaan. Nainen väisti melko hyvin iskun saaden viillon vain olkapäähänsä, mutta miekka kuitenkin tippui tämän kädestä.

Mies istui rauhassa tuolillaan, vaikka pöytä meni kahtia. Mies oli kuoleman näköinen katse, joka ei puhunnut yhtään mitään. Kellyn liikeet tyydyttivät todella paljoan ainakin tällä hetkellä. Hän ei oikein pidännyt selaisista naissista, jotaka ei osaisi mitään tehdä ja kerjäävät koko ajan pelastusta myös hirveästä näyttelimistään hän ei pidä. Lopulta mies demoni sai sai Lahpériuksen menettä mää kärsivällisyyden. Käsi tartui miehen kaulalle. Ilman lupaan hän iski hampaansa miehen kaulaan. Veri alkoi valua nopeasti miehen hampaisiin. Imettyään hän lausui hiljaa latinaa. Makeasti hän haukotteli niin että hampaat näkyivät todella hyvin esillä. Mies vaanilainen lerpahti maahan.
" Se ei kuitenkaan maistunut niin hyvältä, mutta sai siitä henkivartian kohta." Lahpérius sanoi.

Kelly katsoi melko järkyttyneenä kuinka mies nousi tuoliltaan ja tarttui demonin kaulaan iskien hampaansa siihen ja imien tuon veren, kieli kävi Kellynkin huulilla. Tämän olka pää vuosi verta melko vuolaasti värjäten hänen paitaansa enemmän verellä.

Nainen yritti naurahtaa tuon lauseelle ettei demoni maistunut hyvältä, eiväthän he koskaan maistuneet, heidän veri oli aina niin hapanta yhtä hapanta kuin luonnekkin. Kelly pyyhkäisi hieman verta olastaan ja pisti sormen suuhun, hän oli aina halunnut tietää miltä maistui, aika hyvää. Vaikka hän itse sanoikin, nyt hän toivoi, ja todellakin toivoi että tuolle vampyyrille riitti lasillinen veri ja demoni, ettei vain valtiatar itse joutunut menuun listalle.

Lahpérius katsoi naista huolestuneena, vaikka kasvot eivät näyttänyt siltä.
" Haavasi on sittenkin aika paha. Anna, kun minä ompelen sen kiinni. " Mies sanoi.
Hän koski naisen haavaan ilma lupaa. Aluksi hän lipoisi olkapäähän. Hän ei kuitenkaan puraisut naista. Nainen maistui todella hyvältä ja oli mieli juoda naisen melkein jopa kuivalle, mutta hän ei tehnyt niin. Käsi meni olka pääksi lausui latinaa. Haava oli parantanut nopeasti. Mies demoni alkoi heräillä ja meni Lahpériuksen viereen kumartaen.
" Herrani! " Entinen demoni mies lausui.
Lahpérius kääntyi katsomaan palveljiaansa.
" Sinä olet nyt tästä lähtien sinulla on emäntä ja nimi on Kelly. Siinä sinulle lahja minulta. " Lahpérius sanoi Kellylle.
Palvelija siirsi katseensa naiseen ja kumartui hänelle.

Kelly hätkähti tuntiessaan miehen sormet olkapäällään sitten kielen, kelly nautti jotenkin hän tykkäsi tuosta tunteesta. Jälleen mies paransi kellyn haavat latinaksi. " Kiitos. " Demoni alkoi heräillä ja huusi " Herrani! " Kelly alkoi ihmetellä herrani? oliko tuo demoni tuon vampyyrin palvelija?

" Sinä olet nyt tästä lähtien sinulla on emäntä ja nimi on Kelly. Siinä sinulle lahja minulta. " Vampyyri sanoi. " MITÄH!? Ei ei ei, ei minulla ole synttärit eikä mitään, tämä on pelkkää vitsiäsi eikö vain? lahja on aivan liian suuri en voi ottaa sitä vastaan! " Palvelija kumarsi Kellylle, kelly tunsi itsensä aivan imarrelluksi ja hän punastui jälleen, hänen teki mieli halata tuota miestä kiitokseksi. muttei uskaltanut.

" Ainakaa minulla ei olisi paljoa hyötyä. Sinähän tarvitset henki vartian, kun haavojakin tulee. Jos ei kelpaa voit hyvin imeä häneltä veret pois niin silloin hän kuolee. " Lahpérius sanoi.
Hän kävi istumaan penkilleensä. Hän nautti hän oli saanut naisen aivan punaiseksi, mutta kukaan ei ole yrittänyt kieltäytyä lahjoistaan kuin Kelly.

" Noh, kiitos kuitenkin, kyllä hänestä jotain hyötyä saa luvan olla. " Kelly kiitti miestä ja hymyili tuolle. Nainen loi katseensa tuohon demoniin. " Onko sillä nimeä? " Kelly puhui tuosta demonista kuin koirasta, mutta ei hän sinne voinut mitään, se tuli luonnostaan. Nainen vetäisi hiuksiaan olkansa yli selkänsä päälle. häntä häiritsi kun ne olivat koko ajan silmillä.

Mies nyökkäsi kiitollisuutena, että nainen otti lahjan häneltä.
" Sitä en oikein tiedä onko hänellä nimeä. Voithan sinä kysyä häneltä. " Lahpérius sanoi.
Penkissä oltaessa mies pyyhki veristä suutaan. Huolelellisesti hän teki sillei, kun hän ei halunnut laisinkaan verta jäävän kasvoille.
" Sinä kyllä maistuit hyvältä." Lahpérius sanoi.

" Sitä en oikein tiedä onko hänellä nimeä. Voithan sinä kysyä häneltä. " Lahpérius sanoi.
Kelly kaansi kasvonsa demonin puoleen. " Mikä on nimesi? " Nainen kysyi demonilta, kuin mikäkin valtiatar.
" Nimeni on se joksaka sinä minua kutsut! " palvelija vastasi.
" Olkoon nimesi siis Gedfi " Nainen sanoi ja palvelija kumarsi jälleen.
" Sinä kyllä maistuit hyvältä." Lahpérius sanoi. Pieni erillainen sydämmentahti tuli sekoittamaan rytmiä, maistunko hyvältä?
" Ja nyt sinä imet minut kuiviin? "

Palvelijan nimi oli hieman erikoinen hänen mielestään. Hän oli ihan hyvin tyytyväinen minkä nimen Kelly oli antanut palvelijalle. Nimi sai naurahtamaan, mutta naurahdus ei näkynyt ulkoisesti. Hän katsoi hellästi naista.
" Jos saanenkysyä mistä hänen nimensä oikein tulee? " Lahpérius kysyi.
Palvelijan nimi oli mukava ja hauska nimi.
" Jos saan luvan imeä, mutta katuisin myöhemmin. " Mies sanoi kohteliaasti oman ajatuksen.

Mies kysyi mistä palvelijan nimi tulee.
" Oikeastaan en tiedä, se nimi tuli vain ensimmäisenä mieleeni. " Kelly hymyili miehelle. Nimi kuulosti melko typerältä, mutta oli tuo demonikin typerä, eka hyökkäsi, yritti riistää Kellyn hengen ja nyt palveli häntä. Nainen oli hieman sekasin tästä tilanteesta.
" Jos saan luvan imeä, mutta katuisin myöhemmin. " mies sanoi. Kellyn silmät kiisi salamana palvelijasta vampyyriin.
" Luuletko että oma tahtoisesti antaisin sinulle luvan tappaa minut? " Kelly naurahti vampyyrille, miten huvittava tuo oikeasti oli, tuskin mies edes oli tosissaan, vai oliko?
" maistaa saa muttei tappaa. " Nainen iski silmää miehelle.

Lahpérius uskoikin, että nainen oli antanut nimen heittämällä ja mikä tulee ensimmäiseksi mieleen. Kellyn palvelija oli vampyyri ja siksi palvelia palvelee Kellyä ja luojansa on sanonnut totella naista. Mies huomasi saavansa naisen silmät häneen, kun hän sanoi niin.
" Kuka sen tietää minkalainen vampyyri nainen olet. " Mies vastasi.
Penkistä mies katsoi ja hieman nojautuen eteen päin katsomaan naisen ällistystä.
" Saako maistaa uudestaan. " Lahpérius sanoi ja iski silmää.
Yleisesti hän ei iske kenellekkään ei edes nais ystävilleen. Puhuessaan viimeisen lauseen hän asteli naisen taakse todella lählle Kellyn vartalolle.

" Saako maistaa uudestaan. " Lahpérius sanoi ja iski silmää. Kelly nauroi tuolle, oli tuo kyllä huvittava, mutta kun mies penkistä nousi ja käveli aivan Kellyn lähelle, kylmän väreet nousivat naisen selkää pitkin, ei, ei hän halunnut kuolla tänään, hän oli valtiatar eikä hänen edes suvainnu kuolla, viellä. Kelly hengitti pari syvää hengitystä.
" Et saa juoda minua kuiviin, minulla on merkittävä osa tässä sodassa. " Nainen sanoi hämillään, nyt hän alkoi miettiä että oikeastikkin hänellä oli melko merkittävä osa. Ei hän sitä ennen ollut huomannu. Kelly painoi silmänsä kiinni ja odotti.

Käsillään hän sivelteli naisen kaulaa ja kasvoja. Hellästi hän suuteli naista poskeen. Kädellä hän käänsi naisen kasvot häntä päin. Helläst hän suuteli naista huulille. Kädet menivät kiotoimaan naisen ympärilleensä. Lahpérius kuunteli naisen sanoman osittain. Nopeasti Lahpérius otti otteensa pois naisesta. Lopetti naisen pussaamisen ja kä istumaan penkille.
" Olet liian kireä ja jännittynyt. " Mies sanoi penkillä oltaessaan.

Kellyn sydän pompotti kun mies siveli häntä, suuteli poskea ja sitten huulia. Jokin tunne täytti naisen, jokin jota Kelly ei ollut ennen tuntenut. Nainen nautti miehen kosketuksesta suudelmasta, mutta yhtäkkiä mies perääntyikin ja istui takaisin penkille. Kelly jäi seisomaan aivan vaiti, hän oli ihmeissään.

" Olet liian kireä ja jännittynyt. " Mies sanoi penkillä oltaessaan.
Nainen käänsi päätään, katseen hakeutuessa miehen kasvoille ja yrittäen lukea niitä.
" Kuka ei olisi kun joku kysyy saisiko imeä verta toisesta? " Nainen hymyili tuolle hämmentyneenä ja käveli miehen luo varmoin askelin ja laski lopulta huulensa miehen huulille, suudellen tuota intohimoisesti.

Kelly oli nähtävästi uskonnut, että hän olisi imennyt verta naisesta. Itse hän oli nauttinut leikitellä naisen kanssa. Hän ei kuitenkaan myöntänyt äänenen, että Kellyllä oli suloisimmat huulet ja pehmeä kaula. Niitää asiajoita ajatelessaan hän istui tuolissa ja katsoi syvään naisen silmiin.
Hän huomais, että nainen yritti lukea kasvojaansa, mutta se oli turhaa. Lahpérius ei kertonut yhtään mitään kavon ilmeillään.
" Totta. " Lahpérius sanoi naisen kysymykseen.
Kellyn suudellessaan häntä sai nainen miehen hämmennykseen. Lahpérius suuteli naista takaisin ja veti naista syvemälle itseänsä.

Nainen tunsi miehen vahvat kädet ympärillään kun mies veti häntä lähemmäksi itseään. Naisen käsi vaelsi miehen hiuksiin silitellen niitä. Luvattomasti Kellyn käsi vaelsi miehen kaulalle, paidalle, paidanhelmalle ja siitä reidelle. Kelly suuteli intohimoisesti miehen huulia.