Kapteenitar repi itsensä irti tummatukan otteesta, jättäen Valerdion yksinään seisomaan idiootin näköisenä muiden katseen alle. Vihainen mulkaisu kuitenkin karisti muiden piraattien tuijotuksen, näiden silmien kääntyessä kärkkymään uutta kohdetta. Jälleen herraa oltiin loukattu, nainen oli karannut hänen hyppysistään tuon vaaleaverikön luokse! Huulet valuivat velttoina alaspäin, hänet tuupattiin äänettömästi työskentelemään noiden hikisten karjujen sekaan - tälläisen valiouroksen! Käsivarsi painautui vasten veneen laitaa, ruumiin nojatessa käden varassa. Hän ei töitä paiskisi! Mieltä ei innostanut olla kiltti ja mukava kokki, sillä miehistö kyllä saisi ruokaa ajallaan. Annetaan nyt näiden miesten näyttää, kuinka kestäviä he ovat. Mielelläänhän Valerdio näki näiden tekevän laivan epämieluisat työt, sillä hänen kärsivällisyytensä ei riittäisi purjeiden kanssa näpräämiseen taikka kuuraamaan lankkuja! Hänen kätensä oltiin tehty ohjaamaan ruoria, ei pyörittelemään soppalusikkaa ulosteen näköisessä sörsselissä. Laivakokinm pesti ei todellakaan ollut kovin imarteleva, mutta ainakaan ilman häntä mieshistö, sekä kapteeni eivät tulisi selviämään kovin pitkään. Kulmat kurtistuivat, kun katse kiinnittyi häntä silmäilevään Vanetteen, jonka katse kertoi, että herran olisi parasta raahata itsensä sinne. Pitihän kapteenitarta totella, joten tylsistyneen näköisenä sänkinen ukko lähti löntystelemään naisen ja Eliaksen luokse. Muiden miesten katse tuntui siirtyvän samaan aikaan Eliaksen luo, pysähtyen kuin seinään tuijottamaan tuota kauppalaivalaista. Miehistö oli myös tietoinen siitä, ettei Valerdio kastellut tuota uutukaista sinttiä hyvällä - eihän eri pari silmäinen katsellut ketään muita hyvällä silmällä kuin vain kaunista johtajatarta.
"Mikä nyt on taas hätänä?". Piraatti vähät välitti, mikä Eliaksen ongelma oli ja ei ollenkaan häpeillyt tuoda esiin tosi asiaa, ettei häntä voinut ollenkaan kiinnostaa. Silmät mittailivat ylhäältä nuorukaisen olemusta ja tatuoitu mies oli itse täysin vakuuttunut, että vaaleaverikkö vain esitti. Tietenkin hän esitti, kuinkas muuten tämä olisi saanut neidon huomion itseensä? Kämmen laskeutui korkeuksista suoraan uuden tulokkaan vaaleille kutreille, käden sekoittaessa tukkaa. Näin isällinen oli kokin ele, kun hän yritti päteä naisen silmissä itse yhä enemmän.
"Et kai vain ole merisairas? Voi toki aina pidellä hiuksistasi kiinni, kun "vapautat" itsesi laidan yli...". Esimerkillisesti kourat laskeutuivat nuoren herran olille, kääntäen tämän voimalla tuijottamaan aavalle merelle päin. Hetken miekkonen joutui harkitsemaan seuraavaa liikettään, mutta lopulta päätyi painamaan toisella kädellään enkelikasvoa takaraivosta. Hän todellakin yritti työntää itseään vain vähän lyhyempää poikarukkaa laidan yli "leikkimielisesti".
"Voin auttaa sinua - näin ikään!". Valerdion nautinnollinen katse silmäili uhrinsa pään edessä lipuvaa merta, tästähän hän voisi aivan hyvin tönäistä kirpun alas, "vahingossa" tietenkin. Ote pään takana ei hellittänyt, sillä Valerdio tahtoi kauppalaivalaisen silmäilevän tarkasti tätä näkymää. Loistava puitteet heillä, eikö? Toinen käsi alkoi tökkiä ärsyttävästi alempiarvoista Eliasta kylkeen ja lopulta koko ösivarsi alkoi painamaan voimalla toista yli laidan. Tietenkään hän ei saisi välttämättä työnenttyä koko miestä alas, sillä ovelana Elias voisi tarttua kiinni laidasta ja kääntää päänsä pois, jolloin Valerdio jäisi työntämään ilmaa kädellään - näyttäen taas idiootilta. Toisaalta taas työntö voisi saada maan katoamaan toisen alta ja miekkonen lähtisi putoamaan mereen päin. Mutta reiluna kaverina sänkileuka olisi itse valmiina tarttumaan jalasta kiinni ja siihen untuvikko sankari jäisi heilumaan ilmaan!
Pe 19 Syys 2008, 15:33