Vettä ja yrttejä.

"Ei, en ole vaani, en sinne päinkään. Ikäänkuin he huolisivatkin minunkaltaiseni heidän joukkoonsa. Olenhan murhaaja, ja vaikka he ovatkin vain
rahattomia, eivät he silti minua huolisi. Ei kumpikaan puoli huolisi. Ja ymmärrän kyllä täysin minkätakia." Nainen sanoi. Chic hymähti hieman.
"Chic, sano suoraan. Haluatko, että lähden pois? " Hän sanoi ja katsahti naista kysyvästi. Chic loi tuohon katseen.
" Miten vaan, jää tänne jos tahdot.. Payon on vapaa maa. " Nainen tuhahti ja jojasi paremmin puun runkoon vesipisarat alkoivat lävistää jä puunoksia kastellen naisten vaatteita, vaikka oikeastaan Chicin vaatteet olivat yhä märät.

" Miten vaan, jää tänne jos tahdot.. Payon on vapaa maa. "
Tuo nainen vastasi hänelle. Armida huokaisi. Miten tuonkin nyt sitten tulkitsisi. Ehkäpä oli parempi, että hän lähtee, vai oliko sittenkään.

"No, pahoittelen vielä sitä, että kaadoin sinut sillä lailla, ikävästi veteen"
Hän sanoi ja yskäisi. Tämän jälkeen Armida nousi ylös viherihmisen vierestä ja pudisti vaatteistansa vesiä pois. "Jos et pane pahaksesi, lähdenkin nyt. " Hän sanoi. Armida kumarsi vielä naiselle ja asteli Mimirin viisauden-lähteelle päin. Hän lähtisi nyt. Saavuttuaan lähteelle neitokainen vielä istuitui siihen. Hän katseli hetken vettä, miettien tätäkin tapahtumaa. Ensin hän pudotti tuon naisen veteen, ja nyt hän vain lähtisi. Armida huokaisi syvään ja laittoi hiuksensa selän taakse. Vettä tuli yhä kaatamalla maahan ja Armida kastui yhä kastumistaan. Oikeastaan olihan se nyt jo ihan sama, hän oli jo aivan likomärkä. Neitonen huokaisi vielä kerran, kosketti vettä ja päätti, että lähtisi nyt. Pian tämän jälkeen Armida asteli pois, odottaen tulevaa.

//Kiitos pelistä <33 //