Vanki 483...Vladimir

Sinihiuksinen nuorimies ja komean näköinen herra astelivat hiljattain tyrmän vartian viereen. Paikka oli synkkä ja kostea. Tuoksu oli hirveä, varsinkin se kun oli enemmäkseen ihmisten ammoniakkia. Vartiajat tuoksuivat hajun mukana ja eivätkä huomanneet yhtään mitään. Ventovieraat haistoivat sen ja tunsivat hajun tunkeutuvan omaan ruumiiseen. Ilmastointi oli todella huono kun virtsan haju lojui ympärillä.

Odottelu oli aivan hirveää, mutta onneksi nopeasti vangin vartiaja oli tullut. Sinisilmäinen nuori mies ojensi vartijalle paketin. Vartiaja taas maksoi hänelle pakestista.
"Oli hyvä tehdä kaupat", vartija sanoi.
Herra ei paljoakaan poikennut muusta väestä, kun vaatetus oli rääsyistä. Mies seuraili Vartijaa. Vartiaja avasi paksun puusta tehdyn oven. Mies astui sisään ja vartija jäi ulko puolelle. Pimeä-katseellaan hän näki, kuka asusteli vankilassa. Vanki 483 oli paikoillaan hetken, mutta nopeasti se astui Miehen viereen ja haisteli tätä. Sinihiuksinen nuorimies antoi hänen haistella, aivan vapaasti.

"Kiitos", Vanki 483 sanoi.
Tämä vanki 483 yritti nopeasti puraista sinihiuksista miestä, mutta mies lattoi vangin kurkkuun kätensä. Nuori herra heitti Vanki 483 ovesta toiselle puolelle. Toisella puolella oleva vartija katsoi kauhistuneena kohtausta, ja ennen kaikkea vankia. Vanki oli sarja murhaaja, mutta sitäkin vaarallisempi.

"Mennäänpäs siitä eteenpäin. " Serag sanoi.
Vanki totteli toista kiltisti.
"Saanko mitenkään maistaa vertasi? Olet niin nuoren näköinen ja olet vielpä sekaverinen", Vanki 483 sanoi.
Serag ei sanonnut yhtään mitään ja vanki haisi niin hirveälle, kun olla voi. Varmaakin vanki ei ollut päässyt kolmeen kuukauteen pesulle. Voimillaan Serag pakotteli vankia kävelemään eteenpäin, ettei tarvitsi koskea likaiseen vankiin. Lopulta he olivat pääseet muiden näkyvistä. Vanki 483 kääntyi Seragiin päin. Serag ei sanonut yhtään mitään ja nosti kätensä ylös.
"Vai sillei. Kumpikohan minusta tulee, kuoleman vai sokeuden vanki. Nyt olen ollut kolmekymmetä vuotta vankilassa", ilmoitti vanki kysyvästi.
" Teen kuten minua on käsketty. Anna anteeksi vanha Vladimir. " Serag sanoi.
Kädestä syttyi kirkas valo, joka vei Vanki 483 hengen.
" Voitte tulla hakemaan hänet. " Sinihiuksinen sanoi.

Tap! Kuului kun ovi avattiin. Serag katsoi ovesta sisään. Onneksi en tule semmoiseen hommaan enään. Mies ajatteli.
Mies oli hiljaa astuessa vankien käytävälle.
" Päivää." Vartija sanoi.
Varmaakaan hän ei osannut sanoa muuta, kun ei tiedä mitä aikaa mennään täällä. Ainakin haju oli samanlainen. Mikään ei ole muuttunut. Salat tietkin ovat varmaakin samoilla paikoilla. Serag ajatteli.
Välillä mies oli menneisyydestä, kun hän asteli käytäviä. Hän vain toivoin, ettei kukaan tuttu tulisi eteen tai huomaisi. Mies asteli vartian takana ja oli aivan hiljaa.

Vin-Vin astui puisesta isosta ovesta sisään. Pian hän haistoi hirveän hajun. Hän joutui pitämään nenästää kiinni ja hengitämään suun kautta.
Koko paikka oli ihan likainen yltäpäältä kurassa ja muussa liassa. Ihan niinkuin sitä paikkaa ei oltaisi koskaan siivottukkaan. Ja kun Vin-Vin vielä vihasi kaikkea likaista.
Monet vangit istuivat selleissään ja kurkottelivat kässillään ilmaa.

Vin-Vin oli juuri tullut *pienistä* aasojen juhlista, joten hänellä oli hieno ja avokas asu päällään. Hän asteli käytävillä varovasti helmaansa pidellen. Vangeilta puuttui pari hammasta yleensä ja heidän hiuksensa olivat ihan sekaisin. He muutenkin olivat jo ihan likaisia. Jokaisen vangin minkä Vin-Vin näki hän vain tunsi inhoa niihin.
Pian Vin-Vin näki yhden vartijan, joka käveli oikein ryhdikkäästi ja heilautti tervehdykseksi kättään. Hänen perässään sipsutteli varsin komea mies, jolla oli siniset hiukset.

Vin-Vin vain niiasi ja jatkoi matkaansa. Jotkut vangeista kurkotteliat käsillään häntä kohti irvistäen ja pyysivät, että saisivat purra hänestä palasen ruuaksi.
Vin-Vin tiuskaisi yhdelle vangille: - Itsehän olet päättänyt ryhtyä tuollaiseksi! Ei se minun vikani ole että joudut istumaan sellissä ympäri vuoden. Olisi kannattanut ryhtyä aasaksi.
Vin-Vin vielä nyökkäsi ja jatkoi matkaansa.

Pian hän muisti sen sinihiuksisen miehen joka oli kävellyt vartian perässä.
Ihan kuin hän olisi tuntenut tämän. Vin-Vin pysähtyi hetkeksi ihan paikalleen.
Pian hän muistikin kuka tuo mies oli. Hän riisui kengät jalastaan, sillä niillä olisi todella vaikea juosta. Vin-Vin lähti juoksemaan ja katseli hirveästi ympärilleen. Hän ei saisi päästää sitä miestä karkuun. Vin-Vin säntäili eri käytäville. Pian hän näki yhden vartian. Hän säntäsi sen lokse mutta huomasi että se oli ihan eri vartija minkä hän oli aiemmin tavannut. Pian Vin-Vin saapui umpikujaan, jolloin hän viimein pysähtyi. Hän tähyili yhä ympärilleen. Minne se mies olisi voinut mennä.

Vin-Vin ei ehtinyt miettiä unnes hän huomasi että seisoi jonkun päällä. Hän katsoi alas ja näki allaan kuolleen vangin. Sen asussa luki vanki 483.
Vin-Vin hyppäsi nopeasti ja ketterästi pois sen päältä. hän tunnisti sen yhdeksi kuuluisaksi sarjamurhaajaksi Vladmiriksi.

Vin-Vin juoksi kohti pääovea ja näki siellä sen sinihiuksisen miehen.
- Pysähdy heti tähän paikkaan, alampiarvoinen!Minne olet luulevasi menossa, vaani!? Luulitko etten tunnistaisi sinua Serag?
Sinä olit entinen aasa! Miksi muka en tunnistaisi sinua vielä monen vuoden jälkeen!?
Nyt olet kuule pahassa pulassa! Tämä vanki tyrmä on kohta sinun kotisi, senkin pikkuinen vaani! Vin-Vin kailotti ja juoksi miehen luokse.

Vin-Vin kuiskasi vartijalle: - Tuo minulle heti paikalla vettä!
Vartija lähti hakemaan hänelle lopulta vettä ja Vin-Vin käänsi katseensa taas Seragiin päin. Hän laittoi kädet harteilleen ja jäi odottamaan vastausta outo virne kasvoillaan.

Kun vartia raahaili vankia 483 pois tyrmästä. Serag asteli viimeisenä pois tyrmästä.
" Tiedätte mitä pitää tehdä. " Serag sanoi vangin vartialle.
Se homma jäi siihen kun kun heidän vastaan asteili nuori neiti ja joka oli todella itse rakas ainakin näytti siltä. Serag kääntyi häneen päin ja kumaris kohteliaasti hänelle, mutta naisen suusta tuli huutoa täydeltä. Vangin vartia hävisi paikalta ja nyt he jäivät kahdestaan, yhden ruumiin ja muiden vakilaisten kanssa.

Mitä nainen oli sanonut hänestä oli totta ja se saikin Seragia miettimään menneisyyttään ja hieman mennyttä aikaa.
" Miten mukamas minä kuulun tänne vankilaan ja miten perustelet? Miten tiedät kuka olen? " Serag sanoi hämillään.
Mies ei vastannut vastaan.
" Olen syntynyt Assaaksi ja sinä kohtelet minua kun vaani. " Sinihiuksinen sanoi vihloissan.

Miehenpää alkoi kelat missä hän voisi nähdä hänet hän oli haltia eikä miten kään sukulainen hänelle. Jos se oli virkamies tai hieman vastaava henkilö. Serag oli aivan sanaton naisen nopeasta sanosta. Nopeasti tulii jonkin lainen toinen kysymyuys oliko hän Vladimirin tytär, joka haluaisi nyt juuri kostaa hänelle tai hän kuuluu toisiin jengeihin.
Srag ei tienä yhtään mitään menneisyydestä paitsi se että hänen setänä murhasi vanhemmansa ja äidin luotettava hoitaja otti minut omaan hoitiinsa ja kertoi hänelle mitä hän tiesi itse pojan perheestä, mutta sitä kasvattaja äiti ei osannut sanoa miksi heidät murhattii. mikään syy ei ollut se, että Seragin isä oli puhda vampyyri joka oli mennyt naimisiin ihmisen kanssa.

Kädet puristui nyrkiin ja siteet kädessä tiukentuivat. Ileme oli utelias ja halusi tietää tästä henkilöstä.

Vin-Vin jäi miettimään hetkeksi vastaustaan, mutta melkein heti hän sanoi ivallisesti: - Kai tietänet sinä poika, että näissä tyrmissä asustaa vain vaanit. Me aasat vangitsemme heidät tänne ja sinä tulitkuin tänne tilauksesta. Selli odottaa jo sinua.

Vin-Vin viittasi tyhjään selliin päin, jossa näkyi edellisen asukkaan luita. Selli oli muutenkin kurainen, eikä näyttänyt se Vin-Vinin silmissä houkuttelevalta.
- Minä olen kuullut että vaanit tykkävät elää sottaisissa paikoissa, kun itsekkin ovat semmoisia. Vin-Vin sanoi ja naurahti.

Mies huomasi naisen hieman naurahtelian. Hänellä oli kuitenkin ystävällinen ilme, vaikka naisen ilme oli toisen lainen hänen ilmeestään. Serag ei piitannut olenkaan halveksivasta ilmestä. Hän vai tuli osittain uteliaaksi ja uteliaaksi ennemmän naist akohtaa. Varsinki se kun hän tunsi hänet j ahän ei tuntenut häntä laisinkaan.
- Miten minä voin kuulua tyrmään jos olen assaat? Serag sanoi.

Mies laittoi kädet taskuun ja asteli kiertelen naisen kaksi kertaa ympäri. Vain sekunniksi silmät kääntyivät vangin vartijaa, joka toi Vin-Vinille jotakin.
- Tuo ei kuulu paikkaansa. Sinulla ihan erilainen käsitys tästä mailmasta. Sinä et voi sanoa niin koska et ole elännyt niin, kun olet saanut ruokasi eteen kuin avuton lapsi. Serag sanoi.
Mies sanoi hieman samantyyppisesti kunnainen on sanonnut hänelle, mutta enemmäkseen puolustaen kasvattajan perheensä.

Miehen vastaus sai Vin-Vinin suun venähtämään amolleen.
- Hyvä herra, kai tietänet että ol entinen aasa, nyt vaani.. Ainakin niin olen kuullut sinusta serag. Vin-Vin sanoi paheksuen ja rummutti jalallaan maata odottavaan sävyyn.

- Ja miten niin minulla on ihan erinlainen käsiys tästä maailmasta? hyvä herra, minä olen kyllä nähnyt maailmaa. Olen asunut metsässä ja ollut matkalla! Kyllä minäkin olen joutunut hakkimaan ruokani, mutta nytten kun saavuin tänne ja olen rikas ja ylempiarvoinen kuin sinä, niin minä nyt vaan satun saamaan ruokani ilman että joudun hakemaan sen. Ja ehdottaisin että menisit kiltisti tuone pieneen tyrmääsi ja jäisit sinne pariksi vuodeksi, sillä minun hermoni alkavt jo hieman kiristyä ja sitäpaitsi minulla on kiire teekutsuille. Ettäs tiedät! Joten alahan mennä sinne tyrmään! Mene!
Vin-Vin määräsi kovaan ääneen, yhä osoittaen sottaiseen tyrmään päin.

" Ei ole minun vikani kun oli vauva minun perheeni murhattiin. " Mies sanoi vastaan.
Mies ei katsonnut laisinkaan toisen henkilön silmiin.
" Et tiedä mitään minusta. Olet vain kuuluut minusta. Noh, mitä olet kuulut minusta? Haluan kuulla mitä olet kuulut misnusta ja mistä on lähtenyt juorut. " Serag sanoi.
Serag asteli lähelle vangin vartiaa. Hän ei kuitenkaan katsonut kumpiakaan.

Serag naurahti hiljakseen kun kuuli teekutsut. naurun ilmeitä hän ei näyttänyt laisinkaan kummallekaan. Hän ei astellut laisinkaan tyrmään, kun hän tiesi hän ei ole tehnyt mitään värään ja rikosta. Nainen varmaakin uskoisi, että hän olisi tehnyt murhan siitä tyrmää. Se oli oikein, mutta ei ole kännyt oikeudenkäynnin ja odisteita ei ollut laisinkaan. Vartija ja Vin Vin olivat tulleet kun vanki 483 oli kuollut silloin.
" Voin mennä, jos sinä tulet mukaani. " Serag sanoi leikkisästi.
Hän kääntyi neitiin päin kun halusi nähdä ilmeensä.

- No sanotaampa näin, seurapiireissä olen kuullut että olet nyt vaani ja olet entinen aasa. Ja vähän muutakin sinusta olen kuullut ja tiedän kyllä nimesi, Serag.
Vin-Vin sanoi napakasti jateki ivallisen hymyn.

Vin-Vin katsoi hetken kynsiään ja takoi maata jaloillaan.
- Hei mene nyt sinne selliin! Vin-Vin sanoi kärsimättömästi ja meinasi tarttua mieheä hihasta ja viedä hänet sellin, mutta hän pystyi jotenkin hillitsemään itsensä.

Pian mies sanoi mitä hän ei ollut uskovansa kuulevansa.
Vin-Vin meinasi jo lyödä tuota miestä, mutta pystyi vielä hillitsemään itsensä.
- Jospa sinä itse menisit sinne. Et varmaan tarvitse minua sinua saattamaan sinne. Varmaan pärjäät sinne omin nokkinesi, tai sitten olet mahdoton vauva.
Vin-Vin sanoi kohteliaasti ja osoitti sormellaan selliin.

Miehen silmät kiityivät vihaisesti naisen silmiin.
" Miten voit tietää minun menneisyydestä kun sanon nyt vasta osan menneisyydestä. " Serag sanoi.
Mies huomasi miten hermona Vin-Vin oli kun hän ei mennyt selliin. Serag ei astunut lähellekkään tyrmään ja mikä oli hänen mielestä typerää kun, hän ei ole tehnyt yhtään mitään.

" Et sinä ole tuomasri. "Serag sanoi.
Hetkessä hän oli Vin-Vin taakse. Kuitenkin hän otti pari askelta taaemaksi naisesta.

Vin-Vin hyppäsi Seragin yli ja meni ulko-oven tukkeeksi. Nyt mies ei pääsisi pois, ellei sitten voimakeinoin, mutta Vin-Vinillä oli omat taitonsa ja koko joukko vartioita. Olisi se ihmeellistä jos Serag pääsisi pakoon.
- Ai että yritit livistää! Vin-Vin sanoi huvittavasti.
Vin-Vin loi viekkaan hymyn ja odotti Seragin vastausta innolla.
Mutta hän myös yritti kiirehtiä teekutsuille, hän voisi vaikka kerskua että tuli myöhässä koska oli littanut yhden vaanin ruotuun. Ja voisi sanoa vielä nimenkin.

Mies ei pytynyt kuin nauraa mitä Vin-Vin sanoi hänelle.
" Voisin ihan ikkunasta hypätä pois, jos haluaisin pakoon sinun kaltaisesta. " Serag sanoi.
Painostaen, että Vin-Vin ei voisi mitenkään laittaa hänet tyrmää huvin vuoksi. Sinihiuksinen oli kääntynyt naiseen päin. Mies rapsutteli hieman hiuksian ohi mennen. Kädessän oli side, mutta ei enään valkoinen side käden ympärillä.

" Ei sinulla ole kiire teeseremonialle." Hän sanoi vitsailen. " Onneksi minun ei tarvitse olla missään teejuhlissa. Se olisi vielä kiduttavanpaa. " Serag sanoi hiljaiseen sävyyn.
Serag asteli kuoleen vagin luokse ja katseli välillä Vin-Vinä miten kiini hän oli ovessa, ettei Ser ei pääsisi ovesta ulos. mies sanoi vartijalle jotain ja vartia lähti pois toisesta ovasta ja lukitsi oven perässä.
Miehen miellessä kävi nälkyys, kun katsoi ruumista. VAikka oli niin mielei vetistä irti verta se saattaisi rikkoa kunnolla vartiovan naisen suhteet häneen. Muutenkaan Serag ei haluaisi mitenkään olla paha puolivampyyri.

- Öhöm, et taida päästä niitä ulos koska ne ovat kapeita kuin liskot ja niitä on vain selleissä. Ja jos menet sinne lukitsen sinut sinne. Vin-Vin sanoi ovelasti ja katsoi hetken Seragia.

- Ja kyllä minulla alkaa pian olla, vaikkei se nyt niin tärkeää ole jos tulen sinne hieman myöhässä, mutta SILTI! Vin-Vin sanoi kuuluvasti.

Vin-Vin ei oikein vielä tiennyt mitä mies aikoi tehdä seuraavaksi, joten hän tarkkaili miestä hyvin tarkkavaisesti.

Mies katsoi todella hyvällä mielellä ja nauravalla ilmeesä oli myös. Hän ei oikein osaanut sanoa mitä Vin-Vin sanoi, mutta kuitenkin nainen halusi hänet tymäär ja nopeasti.
Seragilla alkoi mennä pinna kireälle, mutta varsinkin oli kun hän oli puoliksi vampyyri. Vampyyri omaiseeksena hän tunsi kuinka naisen verentykys vihoitteli häntä. Mies asetti suuhunsa kapisteen minkä oli otttanut lantioltaan.

Vedetty sitä kehkoin parisen kertaa hän laittoi sen takaisin lantio vyölle kiinni.
" kun sanoit,e ttä olet joutunut selviämään kuin vaani niin sinäkin olet vaani. Niin alhan itse mennä vaani rosvo. " Serag sanoi, mutta ilme oli edelleen nauruvainen.
Odellessaan naisen inpulsinnousua hän katseli ikkunasta ulos.

- En ole tehnyt mitään pahaa maailmalle. Olen vain selvinnyt luonnon antimila. EN OLE KOSKAAN VARASTANUT, ENKÄ TAPPANUT TAI MUUTA VASTAAVAA! Vin-Vin sanoi äkäisesti ja nyökäytti päätään vahvistukseksi.

- Joten olen aasa, ettäs tiedät vaani. Joten minulla ei ole mitään syytä mennä tuonne karmivaan selliin. Vin-vin sanoi ällöksyen.

Vin-Vin katsoi Seragia ivallisesti ja otti tukevan asennon.
- Hei, oikeasi minulla ei ole kauheasti aikaa, joten mene nyt sinne selliin kuin olisi jo! Vin-vin sanoi kärttyisästi ja osoitti selliin päin ärsyyntyneesti.
Vangit jotka olivat samassa huoneessa katsoivat kiinostuneesti hitä. Ne olivat lopettaneet touhunsa ja vain katsoivat.

Vin-vin korjasi hieman hiuksiaan ja korjasi hieman mekkoaan.

" En minkään ole varastanut tai murhannut ketään. On ihan turha selittä minulle tuomoista." Hän sanoi takaisin.
" Tiedätkö, että verisi on todella hyvän makuinen tässä vaiheesssa. " Serag sanoi.
Mies kasoi ikkunasta ja olis anonut naiselle sanojansa. Katsoessaan ikkunasta ulos hän ei ollut katsonut laisinkaan Vin-Vinä. Mies huokaisi ja asteli tyrmään.

"Kun olet vaani olisit voinnut pyttä hitusen kauniimin äkki pikainen Assaa. " Serag sanoi ja kumarsi yhden kerran ja istui tyrmän lattialle.
Mukanaa hän oli raahannut vanki numero 483. Itse oli laittanut oven perässä kiini.
" Oletko nyt tyytyväinen primadonna. " Serag sanoi ässä hihassa.

Serag antoin Vin-Vin lukita oven, jos sillä olisi tyrmän avain. Serag tuunasi Vladimirin ruumiilla. Astteli sen erilaisinn asentoisiin ja muutenkin ruumis haisi todella pahalle.

Vin-Vin vihelsi ja yksi vartija tuli ovesta sisään. Vin-vin näytti tyrmää, vartija ojensi hänelle avaimen ja hän lukitsi nopeasti oven.

Vin-Vin antoi vartijalle takaisin avaimen ja antoi hänen mennä.

- No minä tästä lähdenkin teekutsuille. Heippa rallaa! Vin-Vin vilkutti vielä ja lähti ulko-oven suuntaan. Hän työnsi hieman puista ovea kunnes se avautui ja vin-Vin livahti ulos ja sulki perässään oven.

Tänä päivänä hän oli tehnyt jo yhden hyvän työn. Vin-Vin pystyi vain hymyilemään. Hän ajatteli jo miten kertoisi tuon teekutsuilla.

Serag huokasi. Tehdään asiat loppuun vai mitä Vladimir? Kun sinun enkelsi hylkäsi sinut.Mies ajatteli mielessä.
Serag nuolasi kiellellään puhtaaksi Vladimirin kaulan. Kaulaan serag upotti voimakkaat sivuhampaansa. Hetkessä kuului Vadimir huudon sellisä. Serag nautti veren imemistä. Juotuaan tarpeeksi Serag lipoili huulia kieleensä avulla viimeisistä veren pisaroista.
" Maistuit todelata hyvältä. Nähdään joskus." Serag sanoi.

Miehen astellessaan pois paikaltaan pienellä lausulla hän pääsi poi tyrmästä ulos tekemettä mitään vairioita. Hän tiesi, että Vin-Vin ei ehtin olla kaukana hänestä. Nopealla juoksulla se oli Vin-Vin edessä.
" Minne unohdit minut. Eikö meidän pitännyt mennä yhdessä siihen tee kutsuihin. " Serag sanoi vitsailen.
Enimmäkseen hän halusi nähdä Vin-Vin ilmeen.

- Mitä! Miten pääsit sellistä ulos? alahan laverrella. Vin-Vin sanoi napakasti ja vilkaisi nopeasti muualle.

Vin-Vin näki kuinka Seragin suusta valui verta. Pian hän älysi, mikä Serag oli.
- s-sinähän olet vampyyri. Vin-vinin ääni tärisi ja hän astui pari askelta taaksepäin ja vilkuili ympärilleen.
Pian hän kokosi itsenä.

- ahaa. Sinä sitten oletkin saastainen vampyyri. Vin-vin sanoi ovelalla äänellä ja korjasi hieman ryhtiään. Hänen äänensä ei enää värissyt, vaan se kuullosti yvin itsevarmaeta.
Vin-Vin vain hymyili ivallisesti ja katsoi samalla Seragia.

- Enkä kyllä ole pyytänyt sinua mukaani teekutsuille. Ainakin on uutta kerrottavaa sinusta. Vin-Vin sanoi hyvin ivallisesti ja katsoi tarkkaan Seragia.

Vin-Vin korjasi vielä kerran hamettaan ja katsoi että se näytti näyttävältä ja lopuksi hän puhdisti kätensä. Vankilan vieressä virtasi joki. Vin-Vin katsoi siitä itseään ja asetteli vielä hiukset hyvin.

- Noin. Vin-Vin sanoi hiljaa ja oli yytyväinen lopputulokseen. Nyt hän jäi odottamaan Seragin vastauksia ja ilmeitä.

Mies nauroi kun näki Vin-Vin ilmeen.
" Siitä vaan monet monet tietävät että olen vampyyri, mutta olen vain pioliksi. Ja te aassat pidätte sitä likaisena, mutta sukuni hyvin vanha kummaltakin puolelta. Voin tulla todistamaan teekutsusi, että olen vampyyri. " Serag sanoi.

Serag silmät kääntyivät naisen taakse.
" Saimme seuraa. " Serag sanoi ystävällisesti, vaikka nainen ei piitaisi miehen ystävällisyydestä sävystä.
Vin-Vin taka seisoi harmaa ja likainen otus, joka steli reipaasti naisen pääle, että saisi puraisun hänestä. Seragilla ei ollut laisinkaan iloinen ilme. Katse oli semoinen, että hän ei oikein ymmärtänyt henkilöä kuka oli naisen takana ja jotain oli mennyt pieleen. Sitä kuitenkaan ei pstynyt lukea puoli kylmistä kasvoista.
" Minulle on ihan sama mitä teet hänelle. " Serag sanoi.

Vin-Vin näki veden pinnasta jonkin seisovan takanaan. Hän kääntyi tuohon päin ja livahti tieltä pois. Pian hän oli Seragin luona ja katsoi tuota kummaksuen.
- Sori, mutta en kyllä tarvitse sinua teekutsuille näyttämään että olet vampyyri.
Imisit kaikilta vain veren pois ja sillä siisti. He uskovat minua kuitenkin. Vin-Vin sanoi ja katsoi yhä Seragia.

Tuo harmaan ja likaisen otuksen silmät oli vat peitossa. Mutta Vin-Vin saattoi nähdä hänellä pari terävää hammasta. Vin-Vin istahti hetkeksi maahan, sillä hän odotti että Serag kumminkin tekisi tuolle otukselle jotain, sillä se käveli juuri Seragia kohti.

Vin-Vin katsoi tarkkaavaisesti kumpaakin ja otti hyvän katseluasennon. Hän tuskin malttoi odottaa mitä seuraavaksi tapahtui.

Serag kuuteli mitä Vin-Vin sanoi hänelle, mutta kuitenkaan hän ei vastannut laisinkaan hänelle takaisin. Mosteri joka käveli oli vanki 483. Vangin silmät kääntyivät Vin-Vin suuntaan, joka oli ehtinyt istahtamaan kylmälle kiviselle alustalle. Serag mumisi jotain, muta muminasta ei saanut yhtään mitään selvää.

Vanki oli muutunut vampyyriksi, joka asteli Vin-Vin kohti.
" Häntä ei nähtävästi kiinostanut taistella minua päin. Olet pulassa ja myöhästyt teekutsuistasi. " Serag sanoi normaalilla ääni aalolla.
Vankin 483 asteli ihaasti, mutta ahneasti naista päin.

Vanki 483 kääntyikin nopeasti Seragia päin ja taisi muuttaa mielensä. Vanki 483 asteli Seragin luo kuola valuen se kurotteli käsillään Seargia kohti.
- Se taitaa sittekin haluta sinut! Vin-Vin sanoi tyytyväisellä äänellä.

Vin-Vin nousi ja käveli jo hieman poispäin, mutta katsoi aina välillä miten Seragilla meni vanki 483 kanssa. Vin-Vin istahti taas maahan ja jäi katselemaan Seragia ja vanki 483.
Hän ei voinut vielä lähteä. Hän nimittäin halusi nähdä mitä seuraavaksi tapahtuisi.

Vanki 483 asteli naista päin, kun hän tiesi, että hänellä ei olisi mitään mahdollista saada verta Seragilta. Jos hän satuttaisi Seragia pahoin niin hänelle tulee olmaan vielä hirveää vampyyrinä. Vanki 483 asetti hampaansa valmiina hyökkäämäänn Vin-Vinniin.
" Et köhän sinä pärjäät, kun olet sanonnut niin. " Serag sanoi hiljaa itsekseen.

Serag asteli pois päin vangin ja naisesta. Vanki 483 valui kuolaa ja mitä enemmän mitä hän oli naisen lähettyvillä. Nopeasti vanki hyppäsi ilmaan ja saaliina olisi Vin-Vin. Punaiset silmät ja verta kiihkeästi haluva vanki 483 halusi juuri ja ainoastaan naiselta.

//Lyhyt//

Vanki 483 hyppäsi Vin-Viniä päin ja laskeutui Vin-Vinin viereen. Mutta vanki 483 ei halunnutkaan enää Vin-Viniä vaan juuri Seragia, hän halusi kostaa Seragille. Vanki pyysi Vin-Viniltä anteeksi ja rynnisti täyttä pahkaa Seragia kohti. Vanki 483 suusta valui kuolaa. Vanki hoiperteli vaivalloisesti Seragia kohti. Pian vanki 483 korjasi ryhtinsä ja voimansa kokoon.

- Luulen että hän haluaakin sinut. Näytä itse omat voimasi ja taistele. Vin-Vin sanoi pilkallisesti ja nousi seisomaan.

- ja jos suotte lähden nyt, minulla nimmittäin on kiire teekutsuille. Hyvästi!
Vin-Vin sanoi ivallisen kohteliaasti ja niiasi.

- öh, ja vanki 483 voit kyllä tappaa Seragin, minä en estele sinua. Vin-Vin sanoi kuuluvasti ja näytti Seragille kieltä. Lopuksi Vin-Vin vilkutti jahymyili iloisesti.

Vin-Vin lähti kävelemään poispäin, hänellä oli jo sitäpaitsi kova kiire. Ehkä hän ehtisi vielä
ajoissa teektsuille, jos vain kiirehtisi hieman.

Vin-Vin katsoi vielä nopsasti taakseen, miten Sregilla meni. Osittain hän toivoi jo että Vanki 483 olisi jo hoidellut Seragin.

Vanki 483 oli joutunut väli käteen Vin-Vin ja Seragin.
" Kun et osaa päättää mitä vanpyyri täytyisi tehdä. Sinun on mentä pois. Tyhmä 483. " Serag sanoi.
Serag tiesi todella hyvin, että Vladimir ei mystynyt mitenkään murhaamaan hänet. Osa menneisyys vaikku todlla paljon siihen.
Serag katsoi miestä suruissaan ja vihoissaan. Sekunnissa vanki 483 Vladmir räjähti ympärilleen. Verta valui pitkin ja poikin, mutta Serag osasi suojata itsesä verestä.

Hetken ajan oli todella hiljaista paitsi vangit huutelivat jännityksestä. Serag oli pysähtynyt kun Vladimir oli yrittänyt hyökätä häntä päin.
" Kiitos, että en tehnyt typerää, mutta sinun takia joudun kärsimään. " Serag sanoi vin-Vinille vihaisena ja pettyneenä.

//Muuten miksi, et ole vasta nut muihin peleihimme?Jos meidän muut pelit ovat loppuneet jompi kumpi voisi laittaa ilmoituksen Aidalle, että lukitsi sen. //