"Tanssitko kanssani?"

"Aa, nyt ymmärrän. Jaksan toki juosta, mutta kotona peiton alle meneminenkin lämmittää ihan sopivasti."
Seragin takki Sinestran olkapäillä oli tosiaan lämmin ja pian Sinestralla ei ollut enään yhtään kylmä. Hän laittosi kätensä pihapenkille jolla he istuivat ja keinutteli itseään puolelta toiselle.

"No, minun täytyyy kyllä pian lähteä..." Kun Sinestra kääntyi Seragiin päin ja näki tämän omiin silmiinsä liimaantuneet silmät hän lopetti keinahtelun. Hän ei saanut silmiään irsi miehen silmistä, vaikka samalla miettikin hämennyksen sekaisessa olotilassa mitä mies ajatteli.
Sinestran Silmät kiiluivat pihalyhdyn valossa, ja tämä yritti kääntää katseensa pois, muttei pystynyt. Tähän kaikkeen oli kulunut vain muutama sekuntti ja Sinestran hämmennys yhä vain syveni ja hän katsoi takaisin miestä joka häntä niin tuijotti. Miehen siniset silmät katsoivat syvälle Sinestran kirkkaan vihreisiin silmiin ja Sinestra yritti nähdä niiden taakse, muttei onnistunut. Ei tietenkään... hänkin on vampyyri...

Serag hymyilitti naisen lauseen. Nojaa se olisi mainio paikka mennä nukkumaan ihnan lämmin peiton alle. Itsellä ei sen sijaa ollut mitän mainionta nukkumis paikkaan.
Serag oli hyvin pettynyt siihen, että naisen täytyi lähteä pois. Hän ei oikein haluaisi pästä naisen menemään. Jollakin tavalla hän halusi estää seen.
" Miksi? " Tuli nopeasti Seragin suusta, kuin hyena.
Se ei ihan tullut tykki suusta kuulessaan naisen sanovan lähteneen. Hän kääntyi katsomaan haikein päin aluksi pois naisesta, kuitenkin hän katsoi takaisin naiseen päin. Nopeasti ja arvattoman liikkeen nuori mies teki itsellen ja nuorelle naiselle. Hän kosketteli omia huulillaan naisen huulia eli Serag suuteli varovasti Sinestraa. Hiljaa hän myös irrotti huulensa ja lausi perään: " Anteeksi. "
Hän kääntyi pois päin ja asteli hieman auemmaksi naisesta jättäen takkinsa naisen lämmittäväksi.

Sinesrta meni täysin sanattomaksi. Miehen huulten pieni kosketus tuntui yhä Sinestran huulilla. Tämä oli jähmetty siihen asentoon ja mennyt täysin hämilleen. Hän tuijotti tyhjään, mutta havahduttuaan Sinestra katsoi häntä juuri suudellutta miestä hämillään. En tiennyt... että hänelä oli sellaisia tunteita...

Sitten Sinestran mielen valtasi suuri häpeä. Hän kun ei tuntenut miestä kohtaan mitään erityistä. Hyvä ja vahva ystävyysside oli kyllä ollut syntymässä. Sinestra tosiaan piti miehestä, hän oli hiljainen, mutta mukava, mutta hän ei kuitenkaan tuntenut miestä kohtaan sillälailla.

Sinestra nousi ylös Seragin takki yhä olkapäillä ja asteli miehen luokse. Yhdellä sulavalla liikkeellä hän kietoi kätensä miehen hartioiden ympärille ja halasi tätä tiukasti.
"Ei se mitään..." Hän sopersi yhä miehestä kiinni pitäen.

Naisen hämmentyminen oli se mitä Serag uskoi tapahtuvan naisessa. Olisi hänkin hämmästynyt paljonkin, jos häntä suutelisi joku. Hän oli niin tyhmä, kun oli ajatellut jotain. Sen sijaan hän katsoi toiseen suuntaan minne nainen ei katsonnut. Hän ei voisi sietää nyt sitä, että nainen katsoisi hämmentyneenä. Astellessaan pois päin hän joutui pysähtymään, kun nainen oli kietoutunut hänet ympäri. Hän tunsi itsensä ihan avuttomaksi. Parhailaan hän ei voinnut ajatella mitää kirkaampaa asiaa tai selnäköisyyttä, kun naisen kädet oli kietaissut hänet. Nyt itse oli aivan hämillään ja ihmeissään miksi hän niin teki hänelle. Halusiko nainen pahentaa olotilaansa halaamalla ja sanoa ei se mitään.
" Ei sinun tarvitse sääliä tunteistani. " Serag sanoi kylmästi suustaansa.
Hän siirteli naisen kädet pois ympäriltään ja asteli masentuneen näköisenä pois päin. Kävely oli hiljaista, jos nainen tahtoi puhua hänelle niin hän kuulisi vielä hänen sanomisen.

Sinestra yllättyi hieman miehen kylmästä äänensävystä ja katseli kuika tämä käveli poispäin.
"Ei muistella pahalla." Sinestra sanoi niin hiljaa, ettei ihmiskorva olisi sitä kuullut. Hän kuitenkin tiesi miehen kuulevan sen.

Sinestra kääntyi ympäri ja käveli pois puistosta mieli sekaisin, mutta kuitenkin mitään ajattelematta. Hänen kasvonsa olivat tyynet, mutta sisäinen kuohu oli vasta vain hieman laantunut. Ei tuollaisen äkillisen suudelman jälkeen voinut heti vain unohtaa. Kyllä Sinestra muistaisi Seragia läpimästi tästä tapahtuneesta riippumatta.

Sinestralla ei ollut kovin pitkä matka ullakkoasuntoonsa ja siine päästyään hän rojahti patjalleen ja katseli ulos ikkunasta. Oli jo lähes valoisaa kun Sinestra viimein nukahti ja näki unta häntä suudelleesta vampyyrista.

//Loppuiko tämä peli tähän? Vähän kyllä vaikuttaisi siltä.//

//Ihan turhaa jatkaa, jos foorumi menee lukkoon jossakin vaiheessa. Minua haittaise, että jos jatkamme ja peli jää hyvään paikkaan foorumi on lukitettu. //

Hän itse ei oikein osannut sanoa, oli tämä paha asia. Ei ollut paha asiansa. Hän oli saanut tuntuman, että hän rakastaisi toista naista. Huhut olivat väärin vampyyrien seurassa missä hän oli kuullut, että Sinerta olisi ihastunut häneen. Nainen en tuntenut mitenkään hänen suudelmaansa, vaikka oli tehnyt sen tunteillaan, jos olisi vai tunnetta naiselle. Toinen nainen oli, jonka hän oli nähnyt tori kadulla ja myöhästynyt töistäkin. Onneksi nyt ei ollut töitä, kun oli joulutassiaiset ja itse pomokin tassi jossakin.
" Ei se jää härnäämään minua. Ollaan vain ystäviä tai tuttavia. " Serag sanoi naiselle.
Nopeasti hän muisti, että naisella oli hänen takkinsa. Vuokra takki mitä pitäisi palauttaa, kun oli käyttänyt. Nopeasti hän kääntyi takaisin. Nyt hänen täytyi etsiä naisen käsiinsä.