Kujakatti.

//sori nimi, en jaksanu alkaa pähkäilee sen enenpää sitä.. :'dd //

Päivä oli lämmin, mutta ei liian kuuma. Ihmismassaakin oli paljon liikkeellä, kaikki tahtoivat imeä itseensä tätä ihanaa päivää ja auringon säteitä jotka saivat mielen virkistymään, paitsi yksi..

Kelly, istui jonkun vanhan aidan päällä kujalla, ja seurasi kuinka väki liipui kujan suuaukon ohitse, niin paljon verta, niin suuri vaiva. Hänellä oli nälkä, hän oli kieltäytyny juuri aterioimasta samasta demonista, nyt hän katui sitä. Moni tunsi Kellyn ja tiesi tämän Vampyyripuolesta ja osasivat siten varoa naista. Kelly naputteli aidan lautaa tylsistyneenä ja odotti, että joku olisi eksynyt suoraan hänen syliinsa, hyvin epätoden näköistä se oli, mutta niin mustapää saattoi vain toivoa. Punaiset silmät kohdistuivat taivaaseen päivä oli kirkas, eikä vampyyritar tykännyt siitä yhtään. Aurinko oli pahaksi hänelle, se heikensi koko ajan häntä. Halusi hän tai ei, niin vain oli.

Joku lapsi potkaisi pallonsa kujan suulle, mutta poistui kujalta yhtä nopeasti kuin oli tullutkin, Kelly oli turhautunut, niin turhautunut ettei oikein malttanut odottaa, nälkä kurnutti mahassa, se oli kammottavaa. Kuka ny tykkäisi siitä tunteesta, tai äänestä?

Reiný asteli Payonin jo hieman kuumia katuja. Aurinko paistoi ja ilma oli hiostava. Monet ihmiset valuivat kaduilla - heilläkin näytti olevan lievästi sanottuna kuuma, mitäs laittoivat tuommoiset toppaukset päälleen. Reinýn mekko oli ilmava, eikä siinä tullut kovin kuuma. Ihmisten naamat kiilsivät kirjaimellisesti hiestä. Reiný katsoi nuhjuisen aidan päälle. Sen päällä istui, no, hieman häijynnäköinen nainen. Reiný pinnisteli muistiaan. Hän oli nähnyt naisen jossain, mutta ei osannut yhdistää sitä kehenkään.
Reiný katsoi naiseen uteliaasti.

Nainen, Kelly, joka tiiraili jokaista ihmistä joka sattui kävelemään Kujansuun ohitse ja nyt tämän utelias katse pysähtyi tuohon Naiseen joka ilmeisesti huomasi myös Kellyn. Kelly katsoi naista päästä varpaisiin, tämän kasvoille levisi ystävällinen hymy, tekohymy. Nainen piti yleensä asioita itsensä selvyyksinä, kaikki joka liikkui oli tyhmiä, eivätkä osanneet valita polkuaan oikein. Nyt Kellyllä oli myös sellainen käsitys tuosta naisesta, joka seisoi kujansuulla tuijottaen Kellyä. Tuo nainen oli näköjään utelia, sanotaan että uteliaat menettävät henkensä ekana, haluavat nuuskia asioita, mutta kun on liian lähellä tulta se polttaa. Niin voisi sanoa nytkin. Kelly hymyili edelleen tekohymyään naiselle, niin ystävällisesti kuin osasi tämä viittoi Naista istumaan aidalle, viereensä. Kelly oikoi paitaa päällään, kuin mukamas olisi joku siistikin, ja pah. Kelly ei oikeasti ollut kamalas siisti, kyllä hän hygeniasta huolehti mutta kun tämä kaikkialla ryömi niin vaatteet kävivät helposti likaisiksi. Kelly odotti kärsivällisenä naista. " Tule tänne tyttöseni, näytät eksyneeltä, voin kertoa sinulle tien.. "

Reiný katsoi epäluuloisesti, mutta samalla myös peittelemättömän uteliaasti. "Tule tänne tyttöseni, näytät eksyneeltä, voin kertoa sinulle tien.." Reiný mietti hetken mitä sanoisi, ja hetken mielijohteesta hän sanoikin:"Sinä näytät taas täysin kajahtaneelta, kun istut siellä nuhjuisen aidan päällä." Reiný sanoi, eikä edes yrittänyt olla ystävällinen. Eihän hänellekään kukaan ole ollut ikinä ystävällinen, miksi siis hän olisi jollekulle. Nainen viittasi olemuksellaan, että hän tulisi aidan päälle. Nainen oli epämiellyttävän oloinen, siltikin hän ponnisti aidan päälle, sopivan etäisyyden päältä tosin.

// kiittäkää huonoa äidinkieltäni. -.- En osaa muotoilla. : D //

Kelly mulkaisi loukkaantuneesti naista, hänkö muka kajahtanut? " Istun aidan päällä koska täältä näen hyvin ihmiset eikä tarvitse seisoa. " Nainen hymyili toiselle naiselle. Toinen nainen tuli istumaan aidalle melko suuren etäisyyden päähän kellystä. Ei se Kellyä haitannut, hänen oli just helpompi tarttua silloin tuohon naiseen kiinni kun hetki olisi sopiva. " Mikä on nimesi? " Kelly hymyili naiselle ystävällisemmin, olipa nainen sokea, ja noin varomaton, tollaiset ihmiset joutuvatkin aina helpommin vampyyrejen kynsiin ja kuolevat heidän hanpaittensa kautta. " Täällä on hyvin yksinäistä, siellä tiellä on niin kuuma ja tulee ahdas olo.. Kuja on niin väljä ja viileä se saa mielen rauhoittumaan. Kiitos että tulit seurakseni. " Vale, se oli Kellyn vahvuuksia. Hän osasi valehdella todella hyvin ja siksi hänen oli myös helppo saada saalista.

Reiný yritti hymyillä jotenkin, mutta sai aikaan vain epämääräisen tuhahsuksen, ja kulmakarvan noston. "Se on totta. Täällä on kuuma, ihme kun pysyy pystyssä." Reiný sanoi osittain sovittelevasti, mutta epäilevästi, kuten koko ajan. No kuitenkin, he olivat kumpikin oikeassa. Valitettavasti. Nainen näytti vilpittämältä, mutta ulkokuori saattaa pettää, jota Reiný oli hokenut vuosia päässään. Hän laski päänsä alas. Ei alistuneesti, vaan väsyneesti. Ja hänkö uskoisi Kellyä? Ei. Ei ikinä. Mitä hemmettiä tulin tänne taas norkoilemaan, olisin pysytellyt ladolla. Oli ainoa ajatus mikä hänen päässään jyskytti.

Kellyn punaiset huulet vääntyivät uudestaan hymyyn, jotenkin nyt vain teennäiseen. Oliko tuo niin heikko ettei pystyssä kuulemma pysynyt? No hyvä vain, ainakin hänelle tämä olisi helpompi nakki. Kelly odotti viellä sopivaa hetkeä ehkä kohta hän voisi tonästä tuon aidan päältä ja raahata syvemmälle kujaa..
" Mikä on nimesi? " Kelly toisti kun tuo ei vastannut hänen kysymykseensä vieläkään, hänen oli aina pakko tietää uhriensa nimet. Mutta jos tuo olisi aasa, Kellyllä ei olisi ollut oikeutta tappaa tuota vaan pitää hengissä.. olihan hän valtiatar.

Reiný katsoi maahan. Hänen ei tehnyt mieli vastata, mutta kuitenkin jokin hänessä sai hänet vastaamaan. "Reiný, sanotaanko. Entä sinun?" Maailman hölmöin lause ikinä. Koskaan. Mitä oli ikinä kuultukaan. Reiný iski jossain mielensä perällä itseään leukaan. Mikä avaus. Saisi taas hänestäkin aivan typerän kuvan. Ehkäpä pitäisi muutta hälläväliä asenne? Hah. Typerin ajatus ikinä.

Nainen kertoi nimensä olevan Reíny. Kelly nyökkäsi hieman hymähtäen. Nyt toinen kysyi puolestaan Kellyn nimeä. Nainen mietti hetken olisiko kertonut sitä tuolle, hän käyttäytyi kamalasti, yritti nyt varastaa tuon veren ja silti oli valtiatar. Ehkä hän voisi hillittää hieman..
" Olen Kelly. " Kelly hymyili naiselle ystävällisesti, hän oli pyyhkinyt mielestään pahat aikeensa.

Reiný nyökkäsi hyväksyvästi. Hyväksyvästi? Mitä hän oli arvioimaan toisten nimiä? Hyväksyvästi. Ja pah.
Yhtäkkiä Reiný tunsi pienen... värähdyksen. Sitä ei näkynyt se vain tuntui. Hän katsahti Kellyyn. Nainen ei vaikuttanutkaan enää epämukavalta, enneminkin... ehkäpä jopa hiukkasen mukavammaltakin? Hän jopa hymyili, joka oli tällä hetkellä jotain aivan uutta. Reiný 'lähetti' pienen hymyn takaisin. Ehkäpä Kelly oli ansainnut sen?

Naisen kasvoilla koreili vielä kauniimpi hymy kun sai myös hymyn Reinýltä. Kadut olivat hiljentyneet juuri ketään ei ollut siellä enään.. Sota oli siis jo täällä.
Kukaan ei olisi turvassa siltä.
" Haluaisitko lähteä kanssani jonnekkin muualle? Ettei täällä pölyisellä aidan päällä tarvitsisi kökkiä? "

Reiný katsahti vielä Kellyyn. Ehkäpä heillä oli vielä mahdollisuuksia tulla ystäviksi? " Haluaisitko lähteä kanssani jonnekkin muualle? Ettei täällä pölyisellä aidan päällä tarvitsisi kökkiä? " Kelly kysyi.
"Mielelläni. Ketään ei täällä nyt näykään, toivottavasti emme törmää Vaanien vartijoihin. Vai oletko Vaani vai Aasa? Minä olen killaton, mutta pidän enemmän Aasoista..." Reiný sanoi, ja hyppäsi pois aidalta.
Taas. Mikä the möhläys. Avaus. Taasen.

"Mielelläni. Ketään ei täällä nyt näykään, toivottavasti emme törmää Vaanien vartijoihin. Vai oletko Vaani vai Aasa? Minä olen killaton, mutta pidän enemmän Aasoista..." Reiný kysyi.
" Olen aasojen valtiatar. " Kelly hymyili varovaisesti tuolle naiselle. Hän kuitenkin toivoi ettei nainen ottanut alku kommellusta pahasti, kelly oli päättänyt ryhdistäytyä ja käyttäytymään kuin valtiatteren soveltuisi käyttäytyä, mutta pystyikö hän siihen?

" Olen aasojen valtiatar. " Kelly lisäsi varovasti hymyillen. Reiný nyökkäsi hyväksyvästi. Reiný ei ollut varma, pystyisikö Kelly jatkamaan 'kiltin' linjaa. Samaa näytti ajattelevan nainen itsekin. Reiný kuitenkin luotti siihen että pystyi. Ehkäpä.
"Kannattaisiko meidän mennä jonnekin syrjäsille kujille, ettei meitä nähtäisi?" Reiný ehdotti.

"Kannattaisiko meidän mennä jonnekin syrjäsille kujille, ettei meitä nähtäisi?" Reiný kysyi. Kelly nyökkäsi hitusen.
" Varmaankin, saatat muuten joutua takiani pian pulaan. "
Kelly sanoi ja hyppäsi aidalta alas, ei sentään kadulle päin vaan syvemmälle kujalle. Niin pitkälle nainen kujaa pitkin käveli kunnes tuli seinä vastaan, siis kuja loppui.
Kelly istahti jonkin puhtaan näköisen roskiksen päälle jossa ei kuitenkaan ollut roskia. Myös joku kujakissa oli eksynyt tänne ja lähti nopein liikkein pois nähtyään naiset.

" Varmaankin, saatat muuten joutua takiani pian pulaan. " Kelly vastasi Reinýn kysymykseen.
Nainen käveli hetken matkaa, ja istahti sitten puhtaannäköiselle roskapöntölle. Reiný seurasi Kellyä hiljaa. Hiljaiset kadut olivat varjossa, joka sai Reinýn värähtämään. Nainen kietoi kädet ympärilleen. Hän jäi seisomaan pienen aidanpätkän viereen, joka oli lähellä roskista.

" Niin, sota saa maailman pimentymään ja hämärtymään. " Nainen sanoi hiljaa samalla kun nosti katseensa taivaalle katsoen sinne haikeana. Kuolleet.. Monet olivat kuolleet tässä sodassa jo nyt, tästä piti saada loppu ja pian.
" Mitä mieltä olet tästä todasta? " Kelly katsoi naista tuota kysyessaan, mutta käänsi päänsä pian puuseinään.

// korjaus: Reiný on Vaani, varmaakaan se ei tätä peliä haittaa? //

Reiný katseli vähän aikaa Kellyä, ja hänen käyttäytymistään. "Mitä mieltä olet tästä todasta?" Kelly kysyi. Reinýn ei kauan tarkoittanut miettiä mitä sanoisi. "En pidä tästä. Todellakaan. Järjetöntä, minun mielestäni." Reiný värähti. Hän mietti hetken. "Anteeksi, mitä sanoinkaan. Olen Vaani, toivottavasti tämä ei haittaa... Olemmehan juuri sodissa, ja sinä vielä Valtiatar..." Reiný sanoi kavahtaen taaksepäin.

"Anteeksi, mitä sanoinkaan. Olen Vaani, toivottavasti tämä ei haittaa... Olemmehan juuri sodissa, ja sinä vielä Valtiatar..." Reiný sanoi. Kellyn silmät kääntyivät tuota naista kohtaan ja vartalo nousi ylös tuolilta.
" että vaani.. Kyllä se vaan haittaa.. " Kelly katsoi tuota kuin alhaista olentoa, mutta lopusta Kellyn käsi oli tuon naisen kurkulla, ja nainen varmaan myös tunsi terävät kynnet ihoansa vasten. Kelly vilautti tuolle pirullisesti kulmahampaitaan ja nuolasi hampaitaan.

Reinýn käyttäytyminen oli aiheellista. "Että vaani.. Kyllä se vaan haittaa.." Kelly sanoi, ja tarrasi Reinýn kurkusta väläytellen hampaitaan. Reinýn ajatukset kirkastuivat. Vampyyri? Ei, olisi pitänyt heti arvata. Reinýn ajatukset karkailivat pahasti. Kelly katsoi häntä kuin maan alhaisinta olentoa. Reiný tunsi pitäkät kynnet ihollaan. Ja pian varmasti hampaatkin.

// tässä tuli yksi ajatus. ^^ Reiný kun ei ole minulle kovin tärkeä, vaikka ovathan nyt kaikki hahmot, muttasiis, Vaani, sota on meneillään, ja Reinýn tappaminen olisi kanssa varmaan 'aiheellista'. Suostutko, vai olisiko se jotenkin huonoa mainetta Aasojen valtiatterelle? //

// Ei tuota vaikeuksia. :'> Olet siis aivan varma? //

Kelly mulkoisi tuota silmästä silmään hyvin vakavan näköisenä, mutta silti jokin hänen sisällään oli huvittunut.
" Voi sinua vaani parkaa, miten saatoitkaan olla noin likinäköinen? Valtiattarien tehtävä yleensäkkin on pitää vaanit kurissa.. Ja miten sinä viaton olento syöksyitkään suoraan surman kynsiin.. " Kelly leperteli tuolle ja silitteli tuon kaulaa kynnellään samalla katsellen tuon sinertäviä verisuonia nuolasten huuliaan ahnaasti. Naisen silmät olivat alkaneet muuttua jo punaisiksi pelkän veren miettimisestä kielenpäällä.
" Alkaakin olla jo nälkä.. "

// juu, kyllä olen. . > Toivon kuitenkin että peli jatkuisi vielä vähän aikaa eli ei heti Kelly rupeaisi tappamaan Reinýä, esim //

Reiný katseli pelokkaana Kellyä. Hän kohdannut voittajansa, kuten sanotaan. Hän värisi. Pelosta. Kelly oli vahvempi, huomattavasti. ja nähtävästi myös vampyyri, sillä hän katseli Reinýn kaulaa verenhimoisena. Hampaistakin sen näki jo. Reinýn mekko kahisi tuulessa. Hänen sydämensä pamppaili.

// Viittisitkö laittaa seuraavallakerralla peliäedistävän peliviestin etten ole ainut joka tätä potkii eteenpäin. :'> //

Kelly mulkaisi tuota naista, hän ei todellakaan halunnut tuntea tuota enään, hän vihasi tuota sydämmensä pohjasta. Nopealla vedolla nainen vetäisi puukkonsa taskustaan ja alkoi leikkiä sillä tuon naisen kasvoilla viiltäen ja kirjottaen tuon poskeen 'vaani' ja viilteli vielä jotain ihme riimujakin lisäksi.
" Oli melkoinen virhe sinulta juosta suoraan Aasojen valtiattaren surman syliin. Toki säästän henkesi jos satut vaikkapa vaihtamaan puoltasi Aasoille.. Mutta muista, en siedä petkuttajia. "

// juuu, minähän yleensä olenkin se joka näitä pelejä jumittaa. :''D //

Reinýn vartalo oli kauhusta kankeana. Mitä hänelle kävisi? Aasojen valtiatar, lisäksi vielä vampyyri.
Hän oli vain pelokas pieni Vaani, joka ei todellakaan tiennyt miten
taistella vastaan. Vaikka hänellä olikin miekka, hän ei osannut käyttää sitä kovin hyvin.
Eikä hänellä riittäisi siihen voimia juuri nyt.
Yhtäkkiä hän tunsi jonkun terävän viiltävän poskellaan. Se oli Kellyn puukko. Hän kirjoitti jotain. "Oli melkoinen virhe sinulta juosta suoraan Aasojen valtiattaren surman syliin. Toki säästän henkesi jos satut vaikkapa vaihtamaan puoltasi Aasoille.. Mutta muista, en siedä petkuttajia."
Kelly sanoi pahaenteisesti. Tämä ei päättyisi hyvin.
Mutta yhden asian Reiný päätti. Hän olisi uskollinen klaanilleen. Loppuun saakka. "En. En vaihda klaania. Vaikka joutuisinkin kärsimään siitä omalla hengelläni." Reiný sanoi yrittäen rimpuilla Kellyn otteesta.
Hän tiesi, että näin tulisi käymään.

Nainen sanoi ettei vaihda klaaniaan. Hymähdys karkasi Kellykltä ja puukko tippui tämän sirolta kädeltä alas kolahtaen kovaa maata vasten, sen terä myös välkähti kuunvalossa ja veri sen pinnalla karkasi.
" Tälläinkö sinä tosiaan haluat kaiken päättyvän..? " Kelly päästi tuosta irti, ei tuo pääsisi kuitenkaan minnekkään karkaamaan. Hiljaiset askeleet kävelivät kohti muuria, mutta kääntyivät nopeasti takaisin kohti Reinýyn.
" omapahan on valintasi. " Kelly sanoi kylmästi, vaikka hänen pienen pääkoppansa sisällä kulkivatkin kaikki epämääräiset ajatukset.