//Haha : DD Eli sovittu peli täällä. Cura kera Raevanin tänne kiitos<33~ Let the caos begin//
Yhden viinatuopin matka loppui lyhyeen sen antaneen miehen heiton jälkeen. Kalvakka, vahva käsi nappasi sen rivakasti, hyvä kun ei mennyt rikki siitä vastaanotosta. Mutta se ei mennyt ja tuo lasi nousi käden mukana kippaamaan tuon juoman miehen kurkkuun. Neofelis nielaisi tyytyväisenä viinan kupeeseensa. Se maistui hyvältä, vaikka hän ei sitä usein saanukaan maistaa. Eikä saisikaan maistaa.
Oli tuulinen, tyypillinen syyspäivä Payonissa. Aurinko oli piilossa sakean pilvipeiton alla ja kylmyys pani useat laittamaan lämmintä päälle. Vaikka tuskin siellä kaduilla useaa ihmistä enää näkyikään. Ja nilläkin harvoilla oli tuima katse naamoillaan. Kaikki ilo oli tuntunut kadonneen yhdessä tuulenpuuskassa. Sota oli vallannnut kaupungin. Useat piilottelivat, useat pakenivat. Jotkut lähtivät merille pakoon niissä harvoissa laivoissa mitä Payonissa enää kävi. Sota oli kartannut useita pelkkään synkkyyteen. Koko maa oli hajoamassa.
Viisi vaahteranlehteä. Pieni kuppila, joka melkein maastoutuu muuhun kaupungin humaan oli menettänyt asiakkaansa. Tuloja oil vähän ja asiakkaitakin oli harvaan. Nyt siellä oli vain kymmenisen asiakasta hajanaisesti ympäri pientä salia. Tunnelma oli aivan maassa, sen saattoi jhavaita jo kaukaa.
Neofeliskin oli eksynyt sinne vain rauhaa hakemaan. Ja sekin oli jo odotettavissa. Vaikka hän ei kumpaankaan kiltaan kuulunut, kiltojen sota oli alkanut painaa myös hänen nilkassaan. Ehkä myös piristystä tai kapakkatappelua hän oli hakenut. Ehei. Paikka ei tosin edes ollut kapakka, mutta väliäkö hällä. Nyt siellä ainakin oli hieman turhankin hiljaista, mutta pian sinne varmaan joku tulisi rellestämään.
"Toinen paukku, kiitos."
Neofelis sanoi tiskin takana olevalle miehelle ja otti seuraavan juoman vastaan. Ja se katosikin uskomattoman nopeasti hänen kurkkuunsa. Mies katsei häntähieman epäillen tatuointeja, mutta antoi olla. hyviä asiakkaita ei kannattanut torjua, niin se vain oli.
Mutta pian Neofeliskin sammuisi. Hän oli aina ollut uskomattoman huono viinapää. Darren oli parempi, mutta joi silti itsensä aina sammuksiin. Juomakisat viinan kanssa... Nuorempi oli aina alakynnessä. Ja noitakin kisoja oli aika useitakin. Veljekset eivät pystyneet pitämään itseään erossa viinasta. He olivat kuin huumeriippuvaisia. Paitsi että pahempia tosiaan.
Neofelis laski päänsä kämmeniensä päälle lepäämään laitettuaan kyynärpäät ensin pöydälle. Jokin kutina hänessä varoitti, että siitä illasta tulisi vielä erikoinen - jollain tavalla.
Nyt jo humalassa oleva mies kääntyi kuullessaan oven avautuvan. Sisään astui erittäin kaunis, vaani nainen. Muta mitäs nyt killasta välistä. Neofelis rakastui - humalassa tosin johon ei voi koskaan luottaa missään nimessä.
Hymyillen tuo hyppäsi pois penkiltään ja käveil nilkutellen tuon naisen luo. Hän otti tuota käsistä kiinni ja päästi kasvoilleen viettelevimmän hymynsä minkä humalassa sai aikaan. Joka ei tosiaan ollut kovin kaunis näky. Hän kosketti tytön persettä, pitäen tiukasti kiinni toisella kädellään. Tyttö halusi pakoon, kyllä hän sen tiesi. Muttei antanut tietenkään mennä. Miksi ihmeessä antaisi tuon mennä?
"Mitäs söpöliini?"
Neofelis sanoi vietellen, mutta sai pian kuitenkin korvapuustin poskelleen. Piittaamatta siitä. Pidellen tyttöä vahvoilla käsillään paikallaan piittaamatta mahdollisesta pelosta jota tuotti.
Pe 27 Kesä 2008, 19:05