Odottelua ;D

//Mukaan saa tulla kuka tahansa! ^^//

"Ooh! Mikä valtava tanssilattia ja niin kiiltävä!" Sirene sanoi puoliääneen ja istui eräälle pitkähkölle penkille, josta hän katseli, kun muut tanssisivat. `Tanssivatpa he hienosti... Miten he osaavat noin hienosti! Haluaisin minäkin tuonne tanssimaan, jos vain joku tulisi hakemaan minua!´ Sirene ihasteli ja katseli ympärilleen, etsiessään itselleen tanssi paria, mutt ei hänen suuriin silmiinsä osunut ketään ikäistään poikaa...

Sirenen jalat meinasivat viedä jo naisen yksin tanssimaan, mutta Sirene sai onnekseen hillittyä itsensä. Nainen hymyili viehättävästi, jos joku sillä keinoin saapuisi, ja pyytäisi Sireneä tanssimaan. Sirene-Floren oli jo melkein tyyymätön juhliin, sillä halusi niin mennä tanssimaan tai muuten vaan jutella jonkun ikäisensä kanssa. Nainen katseli muiden upeita pukuja ja tietenkin heidän tanssitaitoaan.

Sirenellä itsellään oli syvän sininen mekko, joka ulottui hieman polvien alapuolelle. Hänen mekossan oli takana melko suuri rusetti, joka oli hieman vaaleampi muusta vaatetuksesta. Se oli myöskin melko avonainen, mutta ei tietenkään ihan hirmuisen avonainen...

Nuori poika asteli reippaasti askellen mikään ei voinnut olla muuta hauskempaa. Ystäviä hänellä ei ollut mukanaa. Varovasti hän meni tassilavalle. Koska hänellä ei ollut kauniita vaatteita. Ovimestareita hänen täytyi varota se oli pojan mielestä vaikein päästä.
Nopeasti hän kuitenkin pääsi lävitse. Poika katsoi ihaillen muita olijoita, mutta hänen täytyi kuitenkin varoa, ettei joutui lentäen paikalta, kun hän oli alaikäinne tähän juhliin, kun nämä ei ollut syntärit.

Sirenen katse kohdistui erään nuorukaisen suuntaan, joka näytti hieman alaikäiseltä niihin juhliin... 'Kuka ihme tuo on?' Sirene ajatteli ja pudisteli päätään. 'Varmaan luulee näitä joksikin synttäreiksi!' Sirene hihitteli itsekseen ja katsoi nyt päinvastaiseen suuntaan, jossa näytti olevan joitain, jotka vain juttelivat itsekseen.

Sirenen katse eksyi kuitenkin siihen samaan poikaan, jota äsken oli tuijottanut hieman hämillään. Nainen pääti pian lähteä pojan luo, sillä kukaan ei tullut hänen luokseen. Mrrh... Sirene murisi samalla, kun käveli pojan luo, mutta se murina oli todella hiljainen murina, jota ei hädin tuskin pystynyt erottamaan tanssiaisten muusta hälinästä ja sen sellaisesta. Nainen väänti suloisen hymynsä kasvoilleen, kun käveli poikaa kohti. Pian hän olikin jo pojan luona. "Hei!" Sirene sanoi ja meni pojan vasemmalle puolelle katsomaan, kun muuta tanssivat tanssilattialla.

Poika huomasi, että joku nainen katsoi töllääväisesti häntä. Hän yritteli olla katsomatta sinne suuntaan, mutta poika ei pystynyt mitenkään vilkaista välillä naisia. Poika oli hämillään edelleen ja varovainen palvelijoiden kanssa. Hän oli tehnyt pako suunitelman, kun se olisi piiloutua naisten hameen alla ja kävellä sillein, että nainen ei huomais hänen oloaan hameen alla.
Poika kääntyi katsomaan taakse, kun hän oli miettinyt pako suunitelmia. Hänen kasvoissaan oli yllätystä ja jännitys.
" Hei! " Poika sanoi hieman epäröiden naiselle.
Nainen oli se, joka oli katsonnut häntä.

"No Hei vaan!" Sirene tokaisi ja hymyili leveästi tuntemattomalle pojalle. "Kukas sinä oikein olet, kun ei olla koskaan tavattu?" nainen jatkoi samalla, kun katsoi kuinka muut tanssivat taitavasti kiiltävällä tanssilavalla.

"Olen itse Sirene-Floren, hauska tutustua!" Sirene.Floren pälätti ja mietti sitä kuinka oli nyt jotenkin oudon suorasanainen ym.

Sirene käänsi kuitenkin katseensa pian pois tanssioista, sillä katsoi nyt kysyvästi nuorta poikaa, jonka luo oli äskettäin kävellyt, sillä poika jostain syystä kiinnosti häntä.

Juhlat olivat ihanat, ainakin tanssioiden mekot olivat ihania ja paljon hienompia verrattuna Sirenen mekkoon.

Sirene-Floren istuutui pian eräälle tuolille josta oli hyvä näkyvyys tanssilattialle.

Poika oli ihna äimänä naisen yllttävästä puhumisesta. Hän itse ei tunnistanut naista laisinkaan ja nainen samoin. Poika ei voinnut uskoa, että nainen alkaisi juttelemaan hänen kanssaan. Hän sai tietää naisen nimen ennen kuin hän esitteli itsensä.
" Olen Sildur-Sil. " Poika esitteli itsensä.

Poika huomasi naisen kääntävän katseen toiseen suuntaan. Mielessään hän kysyi monia kysymyksia ja ne olivat; Pitäisikö vai eikö pitäisikö.
" Haluatko tassimaan, vaikka olen lyhyt sinua kohtaan. " Sildur-Sil kysyi naiselta.
Hän hymyili naiselle.

Sirene oli hämmästynyt todella paljon, kun oli huomannut noin nuoren pojan saapuvan juhliin, mutta ei nainen välittänyt siitä enää, kun se oli ollut niin tylsää.
"Nimeni on Sirene-Floren," kertoi Sirene, sillä poikakin oli esitellyt itsensä niin nopealla tutustumisella.

Sirene käänsi katseensa poikaan, kun tämä oli pyytänyt Sireneä tanssimaan. Sirene pähkäili asiaa...
'Pitäisiköhän minun mennä hänen kanssaan tanssimaan? Kehtaanko minä mennä? Äh, en minä tiedä!' Sirene-Floren ajatteli, kun katseli muita tanssiaisiin kutsuttuja.
"En minä osaa!" Sirene-Floren sanoi vihdoin ja viimein, sillä ei halunut viivästyttää asiaa...

Sirene katsoi poikaa ja sitä, kuinka muut tanssivaat. Hän ei osannut päättää asiasta.

Sildu-Sil oli iloinen, että sai kuulla naisen nimen. Naisen nimi oli paljon kivemman oloinen kui omansa, mutta oma nimi oli helpompi lausu.
" Sinulla on todella hieno nimi. " Sildur-Sil sanoi naiselle.
Poika oli itsekkin yllättynyt, että hän oli kysynnyt neidiltä luvan tasseihin. Nyt enään puuttui vastaus ja se viosi olla posittiivinen vai kieltäytyminen. Kädessä olevat siteet näkyivät puhtaan valoisena pojan kädessä. Poika oli yllättynyt siitä, että nainen oli vastannut erilailla. Kuitenkin vaistomaisesti vastauksi tuli naisilta en minä osaa tassia.
" En minäkää ole erityisen hyvä tassija. " Sildur-Sil sanoi.
Vastauksen oli saman lainen mitä voisi vastata takaisin.

"En minä taidakaan tulla nyt tanssimaan," Sirene sanoi kuitenkin hymyillen leveästi pojalle.

Sirene oli jokseenkin väsynyt, sillä odotti hieman vanhempaa seuraa, kuin nuorempaa....
Sirene olisi siis halunut tanssia jonkin itsestään hieman vanhemman henkilön kanssa , mutta ei sille voi mitään, kun toinen tulee noin vain pyytämään toista tanssimaan.

Tanssilavalla olevat tanssijat osasivat tanssia paljon paremmin, kuin Sirene, mutta Sirene ei välittänyt siitä, sillä jokaisella on omat taitonsa ja henkilöt etenevät taitojensa mukaan....

Sildur-Sil pettyi hieman, kun Floren ei tahdonnut tassimaan hänen kanssaan. Poika uskoi, että nainen ei uskaltanut tassia nuoremman kanssa, kun ympärillä oli vanhempia miehiä ympärillä.
" Anteeksi, että minä ole liijan nuori mies sinulle. " Poika sanoi.
Hän oli hieman pettynyt, mutta ei antanut sen näkyä, paitsi kahdella kyneleellä. Itkemään hän ei kuitenkaan alkanut tekemään. Se oli ihan varma asia. Varmaakin poika yritti saada naisen tassimaan säälistä tai huonosta omatunnosta.

"Ei se mitään, vaikka oletkin niin nuori.. Odotin vain jotain hieman vanhempaa seuraa," paljasti Sirene ja huomasi, kun pojalta pääsi pari kyyneltä esiin...


Sirene katseli muita, jotka odottelivat seuraa. Jonkin ajan katseltuaan ympärilleen hän huomasi todella komean ja viehättävän näköisen miehen, luultavasti naista vuoden tai pari vanhempi.. Sirene oli heti ihastunut tuohon mieheen, mutta ei kehdannut mennä hänen luokseen, vaan toivoi toisen tulevan hänen luokseen. 'Tulisipa tuo mies nyt pyytämään minua tanssimaan!' Sirene ajatteli ja käänsi katseensa jälleen nuorukaiseen, mutta silloin tällöin hän vilkaisi tuota toista komistusta, joka näytti etsivän tanssiparia.
Sirene saattaisi olla se oikea tanssipari hänelle, mutta ihan mitä vain voisi tapahtua.
Tuo Sireneä pari vuotta vanhempi mies oli pukeutunut juhliin huolella ja tarpeeksi siistiksi Sirenen makuun. Miehellä oli tummat hiukset, niin kuin silmätkin.

Pojan katse oli naisessa ja huomasi samalla, että nainen oli kiinittänyt katseensä toiseen mieheen. Sildur-Sil ei oikeastaan haitannut ja hymyili pirullisesti. Hiljaa poika hivattui pois Sirenen luota. Juhlissa olleet henkilöiden joukossa poika asteli yhden miehen viereen. Sildur-Sil nykäsi takistaan ja mies katsoi kuka oikein nykäisi. Aluksi mies ei huomannut poika, joka oli nykäissyt siltä pojan ilme keroi. Poika kuiskasi miehen korvaan ja lopulta osotti sormella. Sormi oli suoraan Sireneen. Sildur-Sil hymyili hiljaa ja katsoi sivusta mitä oikei tapahtuisi.

Sirene-Floren ei huomannut ollenkaan, kun Sildur Sil meni kauemmas ja kauemmas naisesta, sillä Sirene katseli muita paikalla olevia. Pääosin hän katseli tanssijoita ja ympärillä olevia. Pian Sirene tajusikin, että Sildur Sil oli lähtenyt pois hänen luotaan. Luultavasti poika oli suuttunut Sirenelle, kun Sirene ei ollut mennyt tanssimaan pojan kanssa.
Sirene yritti katseellaan etsiä Silduria, mutta ei löytänyt häntä. Sildur Silin edessä oli sopivasti joku nainen, jotta Sirene ei näkisi niin helposti poikaa, joka piileskeli sen komean miehen lähellä.

Sirene vilkaisi mieheen, joka selvästi kuunteli, kun joku tutun näköinen henkilö kuiskasi sille jotakin. Sirenen harmiksi poika ei erottunut kunnolla, sillä Sildurin edessä oli joku tuntematon nainen. Sirene laskeutui istumaan läheiselle tuolille ja hänen katseensa pysyi yhä siinä komeassa miehessä ja kuiskaajassa. Nopeasti se kuiskaaja (Sildur Sil) osoitti sormellaan Sireneen. Sirene jotenkin arvasi mitä oli tekeillä, sillä huomasi nyt selvästi Sildurin kasvot. Sirenen hymy hyytyi, mutta, kun se komea mies katsoi naiseen oli Sirenen pakko yrittää hymyillä jollain keinolla...

Sildur-Sil puhuessaan mihelle ja samalla osoitti naista. Mies nyökkäsi pojalle. Poika oli huomannut, että nainen oli huolestuneen näköinen. Kuitenkaan poikaa ei harmittanut asiat. Miehen vieressä Sildur-Sil vikutteli Sireneelle. Hän pysyi paikoillaan, kun mies, jolle hän oli kuiskannut jotakin asteli Seireen luokse. Sildur-Silillä oli leveä hymy suussaan ja samoin vitseliäkäs ilme. Mies asteli Sirenen eteen ja kumartui.
" Saanko luvan? " Mies sanoi ja tarjosi kätensä naiselle.

Vasta silloin, kun Sildur-Sil oli ruvennut vilkuttamaan tytölle oli Sirene huomannut, että kuka oli se salaperäinen kuiskailija... Sirene huomasi, kun se komea mies asteli varmoin askelin kohti Sirene-Florenia. Sirenen katse kohdistui kuitenkin Sildur-Siliin, jolla oli vitsikäs ilme kasvoillaan. Sirene pudisteli päätään ja käänsi katseensa kohti miestä, joka oli juuri saapunut hänen eteensä ja mies kumartui kysyen: Saanko luvan?

"Kyllähän se kävisi, mutta en ole mikään mestari tanssimisessa." Sirene selitti ja laittoi kätensä miehen ojennettun käteen. Sireneä nolotti hieman ja hän jopa hieman punastui.

Sirene oli innoissaan, kun mies pyys häntä tanssimaan, mutta oli samalla harmissaan, kun oli sillä tavalla kieltäytynyt nuorelta pojalta, poika oli pyytänyt Sireneä tanssimaan.

Mies vei naisen tassilavelle. Musiikki oli juuri sopivasti lopunut ja sen perään alkoi uusi tassimusiikki. Sildur-Sil katsoi Sirenee yleisön puolesta. Poika katsoi miten hienosti mies vei naista. Hiljalleen hän alkoi matkia miehen tassi askelija ja asentoa. Sildur-Sil tassi näkymättömän henkilön kanssa. Ilme oli iloinen ja vitseliäs. Poikaa katsoo, tulee mieleen vitsailu ja kepposia asijoita mieleen.
" Kyllä minäkin osaan tassia. " Sildur-Sil sanoi.
Hän ohitti miehen ja Sireneen näkymättönän hahmon kanssa. Miestä nauratti pojan leikki, mutta osittain mies oli kateelinen pojan mieleen. Mies keskittyi Sireneen viemiseen.

Sirene-Florenkin naurahti hieman pojalle, kun poika oli niin huvittavan näköinen näkymättömän tanssijan kanssa.


Sirene-Floren huomasi miehen silmistä, että mies todella keskittyi naisen viemiseen. "Kuka sinä oikein olet?" Sirene kysyi vihdoinkin, kun sai puhe kykynsä jälleen takaisin. (Nainen oli siis menettänyt puhekykynsä hetkeksi...)

Sildur-Sil jatkoi tassimista näkymättömän kanssa. Omasta mielestään se oli todella hauskaa. Pojan kasvoista näkyi miten iloinen hän oli ja nautti illasta, vaikka ei ollut oman ikisiä lapsia.
Mies vei naista niin hyvin kuin on mahdollista. Hän itsekkin nautti tassimisesta.
" Ennior Ener Ennionpoika. " Mies sanoi lempeästi.

Sirene-Floren maisteli miehen nimeä hieman ja hymyili lempeästi.
"Olen Sirene-Floren..."
Sirene selitti rauhallisesti ja loi lumoavan katseen mieheen.

Sirene käänsi katseensa pian Sildur-Siliin, joka tanssi vieläkin näkymättömän henkilön kanssa.
Sirene oli innostunut, kun mies oli tullut hakemaan naista tanssimaan.

Mies vei naista sävelen mukaan, jokaisen askelin ja oikeassa temossa. Silmälasien lävitse mies katsoi naista, joka esitteli itsensä puoliksi. Hän ei saanut kuulla kenen lapsensa oli, mutta miestä ei oikein haitannut se asia.
" Teilä on hienio nimi. " Ennior sanoi.
Sildur-Sil ei enään jaksannut tasia näkyttömän kanssa tanssia. Sen sijaan hän meni pöytien alle. Pöydän alla hän näki naisten alus vaatteet. Hän teki ne taidokkaasti, että naiset eivät huomanneet. Sieltä hän otti rahaa omiin taskuihin. Jotkut naiset piilottivat reiteen raahaan mikä pysyi nauhalla.

"Kiitos!" Sirene-Floren sanoi todella kohteliaasti ja hymyili. Sirene käänsi nopeasti katseensa Sildur-Siliin, joka näytti lopettaneen tanssimisen, sillä poika meni pöytien alle. 'Mitähän hän nyt keksii, kun pöytien alle menee?' Sirene kysyi itseltään ja pähkäili vastausta kysymykseensä...

'Taidankin ehkä tietää mitä Sildur-Sil tekee tuolla pöytien alla...' Sirene ajatteli, kun sai jotain hyvin mahdollisia ajatuksia päähänsä ja mietti niitä. 'Tai no, en ehkä sittenkään ole niin varma...' Sirene ajatteli, kun hänelle tuli hieman kaksimielisiä ajatuksia, mutta unohti ne tuota pikaa.

Sitten Sirene-Floren käänsi katseensa jälleen mieheen, joka oli esittänyt jo itsensä ennen Sireneä. Melkein sen jälkeen, kun nainen oli kääntynyt katsomaan miestä, Sirenen valtasi tunne, joka pakotti häntä perääntymään miehen luota ja lähtemään pois nopeasti. "Anteeksi... Minä lähden nyt." Sirene sanoi hyvästiksi miehelle, irrotti otteensa miehestä, kääntyi ja lähti pois paikalta.

//Pahoitteluni, kun peli loppui näin lyhyeen, mutta ei voi mitään... //

//Kai sille ei voinnut yhtään mitään//

Mies tassahteli naista mielellään. Sildur-Sil sen sijaan katseli naisten rahoja, joka oli pannalla naisten sääriä missä pidettiin rahaa. Poika oli jäänyt siihen satimeen. Hän ei huomannut laisinkaan, että Sirene oli lähtenyt pois. Sirene yllättävä liike sai Ennior hämilleen. Mies jäi tassilavan keskelle, kun nainen lähti yllättänen. Kuitenkin hän asteli nopeasti nolona pois tassilavalta. Hän asteli muiden joukossa, hyvin sulautunut sinne.