Iltaa viettämässä

//Päätinpä myös Ilyavenin tanssiaisiin tunkea vaikken sitä heti suunnitellutkaan. En odota ketään tiettyä mukaan, joten ketä kiinnostaa niin hyppää ihan vapaasti vain Ilyavenin seuraksi ^^ … pyydänkin jo valmiiksi anteeksi lyhyttä alkua koska inspiraatio kello 10 jälkeen alkaa hiljattain vaipua//

Tummanpuhuvat hevoskärryt kahden mustan hevosen vetämänä lähestyivät kivistä tietä paikkaa, jossa tanssiaiset oli määrä pitää. Tästä vihiä oli saanut myös Ilyaven, joka tietenkin oli heti innostunut itsekin tilaisuudesta. Ei hän ollutkaan pitkään aikaan päässyt näyttämään tanssi taitojaan kenellekään ja tässä tarjoutuisi oiva tilaisuus. Tosin herra ei omannut paria, mutta tarjoutuisi tanssi partneriksi varmasti ensimmäiselle innokkaalle. Hänhän ei ollut innokkaimmasta päästä lähteä kysymään ihmisiä tanssimaan kanssaan. Kai hiljaisuudellaankin oli tuohon osaa.
“Olemme perillä herra!” Kuului kärryjen ulkopuolelta, kun kuski huudahti ohjaksista ja raipasta tiukasti pidellen. Vaunujen ovi avautui lähes paiskautuen auki ja Ilyaven astahti kevyenoloisena maankamaralle. Mies vilkuili ympärilleen muutaman kerran ennen kuin rohkeni etenemään, ojensi pienellä hennolla ranneliikkeellä tippiä kuskille, joka jatkoi matkaansa saman tien, ja lopulta lähti astelemaan kohti salin suuria ovia.

Ilyaven oli pukeutunut mustaan asuun, kuten hänellä oli tapana vähänkin juhlavammissa tilaisuuksissa tehdä. Ainoana poikkeuksena oli Ilyaven saanut harjattua pitkät mustat hiuksensa täysin selviksi ja sitonut ne kiinni noin viidentoista sentin päästä latvoista, etteivät ne leijailisi aivan vapaina toisten suussa. Herra oli saanut myös vetäistyä lähtiessään silinterin päähänsä, mutta sen kohtalo oli ollut ennalta arvattava. Silinteri oli ottanut ja kadonnut jäljettömiin eikä Ilyaven turhautunut käyttämään aikaa sen etsimiseen. Ties vaikka olisi myöhästynyt paikan päältä kokonaan ja olisi jättänyt kokonaan tulematta.

Herra asteli salin ovia kohti mahdollisimman näyttävästi, muttei huomiota herättävästi. Pelkästään herran nimen mainitseminen saattaisi aiheuttaa kaaosta ja virkavallan paikalle kutsumista. Siihen mennessä herra tosin olisi jo ehtinyt kadota jäljettömiin. Lähtiessään Ilyavenilla oli ollut mielessä hakeutua hyvään seuraan ja pitää kerrankin hauskaa, erityisesti jonkun neitokaisen kanssa. Siitä olikin pitkä aika kun herra oli viimeksi ilmaantunut ihmisten ilmoille muut kuin pahat mielessä. Nyt asia oli kuitenkin päälaellaan. Vihdoin Ilyaven saavutti ovet ja avasi ne varovasti, astuen vielä varovaisemmin sisään. Hetken ovilla pälyiltyään, Ilyaven suuntasi suoraan ihmistungoksen laitamille, paikkaan josta herra saattoi olla kaikkien katsojien silmissä erottuvana mustana pisteenä.

//Mukaan vaan ^^//

Neljän tummien hevosten valjakoiden vetämänä. Kärry oli todella rikkaan suvun vaunu. Ulkonäkö saattoi hieman sekoittaa, vaikka oli neljän ruunikon hevosen veteminä. Hevoset olivat todella kylmän rakenteisia, mutta todella kootuna ajettuna eteen. Veri suonet näkyivät ihon pinnoilla. Valjaat olivat normaalia, mutta suiset olivat erikoinen. Vaunu olivat mustan ruskea. Sisältään oli punaista samentia ja muita väreitä sametissa, mutta vaunun sisustus ei ole värikäskään vaan synkkä. Kavioiden kopiskelu oli todella rentoa hiekalla, kuin kivisissä teissä. Tkimaiset hevoset alkoivat heti vetämään ohjista, kun ohjasta oli pysäyttänyt ne. Vaunun ovi avautui palvelijan avaisusta. Valkoinen käsineet olivat palvelijan kädessä, joka tarjoutui autamaa vaunusta tulevaa neitiä.

Tumman punainen silkki käsinen kosketti valkoista käsinettä. Varovasti naiset yleisesti tulivat vaunusta, ettei hameen helma repeytyisi mihinkään. Vaikka silmät eivät näkisi terävää kulmaa vaunussa. Vaunussa ulos tultaessa naisen silmät katsahtuivat linna maiseen taloon, missä vietettiin joulu tassijaiset. Vaunun ohjastaja oli pysäyttänyt todella hyvin neidin hevosensa, että neidin ei tarvitsi astua hevosen lantaan. Palvelijoilla oli todella vaikeata, kun hevosia ja henkilöitä olipaljon, että välillä unohtui poistamaan hevosen lantaa.

Naisen asu oli todella tumma sävyinen, mutta väriltään ei ollut musta tai ruskea. Yllään oli tumman punainen korsetti leninki. Ei ollut minkää laisia toppauksia. Hiukset olivat laitettu letti nutturalle. Kasvot olivat hieman meikkien peitossa. Rohkeasti asteli aulaan missä hän riisuitui leninki takkinsa. Avovainen kaula aukko oli hänen hameessa. Sivu silmällä hän yritti etsiä tuttavia, mutta hänen tuttavat eivät yleisesti tule, kun tulisi haukkumisia.

//Minä tulin kiusaamaan//

//Ihanaa että sain Ilyavenille seuraa ^^… pahoittelen jo valmiiksi etten ole vastannut sinulle tänne ja että olet joutunut odottamaan vaikka kuinka kauan :’< aika ei vain aina riitä ja opiskelu pukkaa niskan päälle…//

Ilyaven seurasi tarkoilla silmillään väkijoukon laitamilta ja kuunteli huhuja ja juoruja, mitkä korviin nyt sattuivatkin lentämään. Herra ei millään olisi tahtonut salakuuntelemaan alkaa ketään ja laittaa tarkkaa kuuloaan peliin mukaan, aikaisemmin mitä on tottunut tekemään ei voinut enää myöhemmin lopettaa. Nopeasti Ilyaven harhautui kuitenkin ajatuksiensa vangiksi eikä pistänyt merkille oven narahdusta eikä sisään astunutta neitokaista. Pikemminkin kuin haltiaherra osasi kuvitellakaan, hän palautui maan pinnalle ja vavahti paikallaan hienoisesti, mutta huomaamattomasti.

Ilyaven nosti katsettaan hieman, silmäili jälleen väkijoukkoa. Erityisesti tämän silmiin iskivät, eivät niin tavalliset, koreat puvut joita naiset kantoivat päällään. Miksipä miehet mekkoon olisivat pukeutuneet. Korkealle nostetut hiukset ja tumman sinisestä paksusta sametista valmistettu, vannehameella alustettu pitsihelmainen mekko erottui valkoisiin ja muihin sateenkaaren väreihin sonnustautuneesta väestä helpoiten. Muut olivat kovin tavallisia, mutta jokainen oli omanlaatuisensa omassa upeassa muodossaan. Mutta jos Ilyavenille antoi arvosteltavaksi asuvalikon, saattoi odottaa hyvin pahaa kritiikkiä ja sanomista. Herrahan sanoisi suoraa heti mitä mieltä olisi.

Kuului viulun vingutusta, mikä kertoi että tanssiaisten orkesteri olisi aloittamassa ensimmäistä kappalettaan. Väkijoukon seassa alkoi kuhista, ja yhä useammat niiailivat ja kumartelivat toisilleen. Mitä ilmeisimmin suurin osa joukosta omasi tanssipartnerin, jota Ilyavenilla ei ollut. Herra nousi pystyyn tuoliltaan ja suoristi vaivoin selkäänsä. Se naksahti muutaman kerran, mutta herran olo tuntui heti paremmalta. Herra siristeli hetken silmiään ja vasta nyt osui tulokkaan kohdalle. Tuo oli sonnustautunut tummaan, punaiseen mekkoon joka puki naista erittäin hyvin. Ilyaven ei pystynyt hetkeen siirtämään katsettaan muualle, mutta pakotti katseensa muualle ja kääntyi - sisäisesti hymyillen - katsomaan tanssivaa joukkoa.

//Vielä kerran tahdon pahoitella typerää ja turhaa viivyttelemistäni…. annan sinulle luvan lyödä minua ^^//

Katsoessa vielä hetken oliko tuttavia näkyvissä. Kädet ottivat leningin helmoista kiinni, ettei hän vai kompastusi astelleessaan rapusia ylös päin tai ei repeytyisi leninki halmeistaa. Se oli todella noloa naiselle. Portaat olivat laitettu punainen matto, mikä oli jo päältä hieman mudasta. Portaiden päästä leninkin helma saa vapaasti laskeutua tasaisesti omaan ruotiinsa. Iossta ja valtavassa ovesta reipaasti sisään ja hän oli sisätiloissa. Nainen kaunisteli silmillään tassi paikan hiuenoisuutta. Aulassa häneltä otettiin takki yltään. Palvelijat veivät takin naulaukkoon. Annettuaan takin palvelijoille niin hän asteli tassi lavalle kohti.

Tultuaan tassilavan puolelle, missä oli porukkaa. Katse katsoivat eteen päin. Silmät kiintyivät yhteen mieheen, joka katsoi häntä. Nainen ei kuienkaan katsonnut miestä kauan, vaan jatkoi katsomista muita. Hän asteli lähelle tassi lavan reunalle. Hän huomasi ensimmäinen tassi oli alkanut ja hän ei ollut myöhässä julista. Nuori herra tuli pyytämään naista tasseihin. Georgiana neiti suostui miehen kysymykseen. Niin hän asteli tumman punaisen tassi leninkin kassa tassilavalle. Tassi alettua ennen Georgiana niija syvästi ja siististi. Mies kumarsi päänsä, mutta se näytti enemmän pään nyökytyksi naiselle.

Musiikki alkoi soida ja tassia alkoi käynistyä. Mies joka tassi punaisessa leninkigissä naisen kanssa oli miehelle tönkö jaloistaan. Mies katsoi ja kuolasi naisen näöstä. Hän ei lasinkaan keskittynyt tassimiseen vaan yritteli iskeä naista monella eri lauseella. Georgiana huomasi, mutta hän ei lopettanut tassia vaan kesken, vaan menettäisi mainetta, vaikka se alkoi tuntua jo tassin aikana. Tassin jälkeen Georgiana niijasi ja asteli pois miehen luota. Mies juoksi hänen perässä, mutta hävitti muiden henkilöjen joukkoon. Georgiana oli todella iloissaan, että pääsi miehestä eroon.

Ilyaven seurasi vaivihkaa, kun mies tuli hakemaan naista tanssimaan. Haltia mietti miksei hän ollut tajunnut tehdä niin ensin, mutta minkäs sille enää mahtaa. Kai hänen täytyisi vain odottaa että paikalle ilmaantuisi muitakin vapaita henkilölitä. Suoraan sanottuna Ilyavenia pänni. Hänen olisi tehnyt mieli paiskata vierellään olevalta pöydältä maljakko nurin lattialle, mutta hallitsi kätensä ja asteli kauemmas maljakosta ja pöydästä. Onneksi, sillä muuan nulikka joka pojaksi osoittautui törmäsi pöytään ja sai kiittää onneaan että sai maljakon käsiinsä ennen kuin se olisi edes hipaissut lattia. Ilyaven hymähti ja kääntyi katsomaan tanssiparien puoleen.

Hetken hän sai etsiä hetki sitten näkemäänsä naista, lopulta erottaen tuon ja tanssi parinsa kömpelön oloisen tanssin. Haltian oli pakko laahautua katsomaan tarkemmin tuota vallatonta menoa, ja saikin mainion paikan itselleen josta avautui näkymä koko tanssi areenalle. Pariin otteeseen Ilyaven sai varoa varpaitaan kun muutama vallaton pari tanssahteli villin oloisesti. Tokkopa olivat tanssineet aikaisemmin. Samassa joku tönäisi häntä syrjemmälle joka sai haltian horjahtamaan pienoisesti. Mies joka oli tanssinut Georgianan kanssa, mulkaisi Ilyavenia typerästi kun haltia tuijotti toista, lopulta jatkaen matkaansa naisen perässä. Ilyaven päättikin seurata miestä ja juuri kun tuo oli tarttumassa naista käsivarresta, haltia paiskasi miehen nurin ja liikautti pienesti korviaan. Uusi tanssi olisi juuri alkamaisillaan ja nyt hänellä vieläpä olisi hyvä tilaisuus päästä itsekkin lavalle pyörähtelemään.
"Saanko luvan?" Ilyaven kysyi hieman käheällä äänellään ja kumarsi syvää.

Nainen asteli reipaasti pois paikalta ja katse sinne suuntaan mitä hän tahtoi. Mies jatkoi estisimistä naista takaisin. Georgiana sen sijaan yritteli pujahtaa kaikista sopivista paikoista poi miehen näkyvyydestä. Nainen tunsi hänen tassitunnelmansa oli pilattu, kun joutui pakenemaan miestä. Hänen mielestä se ei ollut kivaa laisinkaan, jos joutuisi koko illan väsitelemään hullua miestä. Pienikin hetki oli tukalaa, kun ei tiennyt mistä entinen tassi pari oikein meni.

Pienen alueen hän kuitenkin löysi missä voisi olla hetken aikana rentona, mutta Georgiana uskoi, että sekään aika ei ollut paljoakaan. Hän katseli ympärilleen ja hänen kädessään oli shampania lasi. Lasi hän oli ottanut käteensä matkan aikana. Nainen tunsi jonkun kääntyvän häneen päin.
" Minä en tule tassimaan. Häivy silmistäni! " Georgianan huudahti.
Huudahdus oli voimakas, mutta ei niin kova muut eivät säikähtynyt. Naisen ilme muuttui nopeasti, kun edessään oli toinen mies kysymässä hänet tassiin. Georgianalle tuli pieni viekeä ilme kasvoihin.
" Saatte luvan. " Hän sanoi.
Sivu silmässä hän oli huomannut, että mies oli tyrkännyt sen miehen joka jahtoi häntä tassien jälkeen. Nainen niijasi syvään, vaikka se sitä niijausta ei huomannut paksusta leningistä.
" Antakaa anteeksi, että huudahtin teille herra, kun luulin kyselijää toiseksi herraksi. " Georgiana sanoi anteeksi antavaisella äänen sävyllä.
Muutenkin hän oli todella pahoillaan, kun oli kuullut hänet toiseksi mieheksi. silmät katsoivat lempeästi vaivihkaa miehen silmiin.

"Minä en tule tassimaan. Häivy silmistäni!" Georgiana huudahti. Ilyaven säpsähti hieman paikoillaan ja siirsi toista jalkaansa hieman taemmas. Jos vaikka nainen heittäytyisi hankalaksi ja verenhimoiseksi olisi haltia valmiina ryntäämään suoraa tanssiväen joukkoon pakoon. Näin ei kuitenkaan ollut, kun pian nainen oli niiasi ja pyyteli anteeksi Ilyavenilta.
”Ei se mitään. Sattuuhan sitä.” Haltia totesi ja vilkaisi naista takaisin silmiin, kunnes ojensi kättään naiselle kohteliaasti ja saattoi tanssilattialle väkijoukon läpi. (Oletan että Georgiana ottaa Ilyavenin kädestä kiinni jne…)

Kummallista kyllä, väkijoukko heidän edessään väistyi kaksikon tieltä. Se oli erittäin erikoinen tapaus Ilyavenin silmistä katsottuna, koska hänhän oli aina tottunut tyrkkimään ihmisiä pois tieltään sitä mukaan kun niitä tuntui haltian eteen putkahtelevan. Ehkä Ilyavenin tapaiselle hyypiölle tilanne oli hieman hämmentävä, mutta haltia herra ei antanut sen häiritä itseään. Haltia suorittaisi tämän tanssin kunnialla loppuun ja jos mahdollisuuden sai tutustua paremmin naiseen niin se ei tulisi olemaan ongelma. Alkoholin hän jättäisi kokonaan väliin tältä illalta. Ilyaven parineen olivat yksi viimeisistä pareista, jotka tanssilattialle saapuivat. Tarkkaan ottaen toisiksi viimeinen. Haltia kumarsi koreasti naiselle ja otti tuon hellästi tanssiasentoon. Kerrankin Ilyaven saisi näyttää edes yhdelle henkilölle, että hänestä oli tanssijaksi.

Ilyaven onnekseen ei tehnyt ainoatakaan lipsahdusta. Jokainen askel ja pyörähdys olivat osuneet kohdalleen, eikä tässä kuviossa ollut moittimista Haltia soi jopa pienen hymyn Georgianalle tanssin ajan ja siitä naisen sietäisi olla tyytyväinen. Näin ei nimittäin aina asian laita ollut. Tanssin jälkeen Ilyaven saattoi naisen siihen paikalle, mistä oli tämän hakenutkin ja kumarsi tanssin lopun merkiksi syvään.
”Toivottavasti tanssi miellytti. Sallitteko että tutustuisin teihin paremmin neiti?” Haltia kysyi siirtäen hiuksia pois silmiensä edestä, jotta näkisi toisen paremmin. Sillä hetkellä Ilyaven toivoi ettei toinen kiinnitäisi kovin suurta huomiota hänen eriväriseen silmäpariinsa, mutta vaikka toinen asiasta huomauttaisikin ei haltia sitä pahakseen pistäisi tietenkään. Ei hyvässä seurassa.

Nainen antoi kädensä miehelle, mistä mies ohjata tasseishin. Georgiana suhtautui miehestä hieman yllättyen, kun mies ei saanut minkää laista naisen sanoista äkkipikaisuutta. Nainen hymyili ja asteli miehen vierellä tassi lavalle.
" Olen erittäin pahoillani. " Georgiana pyyteli anteeksi uudemman kerran mieheltä, mutta kolmatta kertaa ei tulisi.
Tassin alkaessa tummanpunaisessa leningissä Georgiana niijasi kohteliassti miehelle. Niijatun jälkeen asettui tassiasentoo ja kannatteli kauniisti hänen käsijään. Nainen tunsi hieman, että mies osaisi tanssiaja hyvin, kuin edellinen mies henkilö.

Georgiana oli todella iloinen ja yllättynyt mies osasi tassia todella hyvin. Askeleet ja pyörähdykset menivät todella kauniisti. Hän huomasi miehen kauniin hymyn ja Georgiana antoi miehelle naishymyn. Tassi meni todella nopeasti ja neiti lopetti sen niijaukseen.
Georgiana niijasi uudemman kerran, kun mies oli viennyt hänet takaisin.
Miehen kysyttyessä hän huomasi nyt ensimmäistä kertaa paremmin miehen silmät.
" Olette todella hyvä tassija. Kiitoksia ihanasta tasistanne. " Georgiana sanoi kiitteliäästi.
" Olen Georgiana Bennetintytär. " Hän esitteli itsensä lyhyesti, kun hän ei oikein pidännyt koko nimestään.
" Nimeni ei ole mitenkään erikoinen ainakin uskoisin niin. Teidän nimenne taitaa olla vielä kiinnostavampi. " Nuori neiti sanoi.
Hän odotteli miehen esittelevän itsensä ja muutenkin se kuuluisi hyviin tapoihin.

”Olette todella hyvä tanssija. Kiitoksia ihanasta tanssistanne.” Ilyaven kuuli Georgianan sanovan. Haltia oli aina tiennyt olevansa hyvä tanssimaan, mutta ei kukaan hänelle koskaan aikaisemmin ollut näin sanonut.
”Kiitoksia. Ette tekään tanssineet hullummin, neiti.” Ilyaven kumarsi pienesti toiselle, siirtämättä katsettaan kuitenkaan naisen kasvoista muualle.

”Nimeni ei ole mitenkään erikoinen ainakin uskoisin niin. Teidän nimenne taitaa olla vielä kiinnostavampi.”
Ilyaven katsoi naista suoraa silmiin, hymyillen toiselle pienesti.
”Nuori neiti älkää väheksykö nimeänne.” Ilyaven tokaisi ja jatkoi pian. ”Pidän nimestänne.” Pian hän tajusi että nyt hänenkin täytyisi esittäytyä. Olihan se kohteliasta, mutta entä jos toinen jo ennestään olikin kuullut Ilyavenistä. Hetken hän epäröi nimensä kertomista, koska tiesi että vähintään joka toinen tunsi hänen nimensä. Pystyisihän hän pakenemaan paikalta hyvin nopeasti, jos tarve sitä vaati. Ilyaven nielaisi. Hän ei ollut varma tunsiko nainen hänen nimensä, haltian salamurhaus taustan lisäksi.
”Ilyaven.” Haltia sanoi varovaisesti ja huomattavasti hiljempaa kuin normaalisti puhuisi. Pieni joukko väkeä katsoi hetken häntä ja miettivät olivatko kuulleet oikein. Ilyaven. Haltia oli varma että tässä ei kävisi lopulta hyvin, mutta parhaansa hän yritti. Pitää henkilöllisyytensä mahdollisimman kauan piilossa muun väen tiedosta. Tietenkin oli poikkeus että Georgiana hänen nimensä tietäisi nyt ja jatkossa.

Pian muuan tarjoilija asteli juhlavasti kaksikon ohitse, tarjoten kuitenkin tehtävänsä mukaisesti pieneltä tarjottimelta punaista viiniä heille.
”Kiitos.” Ilyaven sanoi kohteliaasti ja poimi tarjottimelta muutaman lasisen pikarin, ojentaen toista Georgianalle.

Neiti kuunteli mitä mies sanoi hänelle ja miehen sanat olivat kohteliasta hänelle. Kuitenkaan hän ei mennyt hämilleen, joka ensimmäinen meni noista sanoista hämmilleen. Hän sai omat hämmentyneet ilmeet piiloon.
" Voi kiitoksia teidän kohteliaisuudesta. " Georgiana sanoi.
Georgiana kuunteli mitä mies oli sanonnut hänen nimestään. Omasta mielestään hänen nimensä oli yleinen ja ei ollut erikoinen. Kuitenkin hän oli ihmetellyt miksi ja miten miehen mielestä hänen nimensä on miehelle on kaunis nimi. Kuitenkin hän ei sanonnut yhtään mitään miehelle, kun ei osannut jatkaa mitenkään miehen lausetta.

Tumma hiuksinen ja nuori nainen ei ole kuulunut miehen nimeä, kun hän esitteli itsensä. Sen sijaan naisen mielestä miehen nimi oli ehkä naisellinen nimi, mutta häntä ei oikeastaan välittänyt oli oikeasti naisellinen nimi. Hän oli varma, että hän ei sanoisi sitä ääneen ja sanoisi myös eleissäkään.
" Sinulla on hieno nimi ja omasta mielestäni sinulla on kauniinpi nimi, kuin omani. " Goergiana sanoi.
Enemmäkseen naista ihmetytti, että mies ei esittäytynyt sukunimeäänsä. Hän ei kuitenkaan antanut sen asian häiritä itseänsä.

" Kiitos. " Hän sanoi, kun mies antoi hänelle lasisen pikarin missä oli puna viiniä.
Georgiana maistoi punaviintä. Hänen mielestään viini maistui hyvältä.
" Tämän on hyvin onnistunut viini. Minkähän merkistä tämä viini on? " Nainen sanoi ja viimeinen kysymys oli itselleen.

Ilyaven katsoi kun nainen siemaili viiniään lasisesta pikarista tyytyväisen oloisena. Haltiakaan ei tiennyt, minkä merkkistä viini mahtaisi olla, joten herra tyytyi vain kohauttamaan olkiaan kerran ylemmäs. Oli mitä oli, se maistui silti hyvältä. Ei liian makeaa eikä liian hapanta, juuri sellaista mistä Ilyaven piti. Pian haltian mieleen haparina kuvina nousi hänen tehtävänsä. Itse asiassa hänhän ei ollut tullut ainoastaan tanssimaan juhliin. Juuri muutama tunti sitten hänet oli palkattu murhaamaan eräs pitkä, arvokas henkilö. Muuta haltiakaan ei tiennyt, mutta jos hän suvaitsi saada palkkansa olisi työ suoritettava ennen kuin tuo henkilö ehtisi karata jäljettömiin. Ilyaven siemaisi loputkin viinit lasinsa pohjalta, ja asetti sen erään patsaan jalustalle odottamaan noukkijaansa.

“Kuinka olette onnistuneet kasvattamaan näin kauniit hiukset?” Haltia kysyi ja poimi Georgianan pitkän hiussuortuvan sormiensa väliin, jonka jälkeen pyöritteli sitä hetken sormiensa välissä päästäen kuitenkin hyvin pian irti. Ilyaven yritti saada avattua keskustelua, eikä hänelle tullut ensimmäisenä mieleen kuin neidin kauniit, tumman sävyiset hiukset. Kyllä, ne olivat kauniit, eikä Ilyaven ollut aikaisemmin nähnyt mitään vastaavaa. Tai no. Eivät ne ainakaan vetäneet vertoja hänen pienenkin tuulen tempaaville hiuksilleen.

//Anteeksi lyhyt .’((//

Saatuaan viinin juotuaan hyvässä seurassa. Naista jäi hieman mietitytämään viinin merikki, mutta hän ei halunnut sen piinamaan hänen mieltään. Georgiana ihmetytti, kuitenkin minkä kysymys mies kysyi häneltä.
" Kiitoksia, vain. Minulla on kuitenkin suurimaksi osaksi lyhyet hiukset. Helpoahan kasvattamaan näin pitkät. Et paljoakaan leikkaa. " Nainen sanoi hymyillen.

Georgiana huomasi uudemman sävelen korvissaan. Kapelli mestari huusi mikä oli tulossa seuraavaksi.
" Olisitko ystävällinen ja tulisitko tassimaan tämän kappaleen kanssani? " Georgiana kysyi hieman lapsellesti.
Hän hymyili ja katse oli aneltava.
" Voin tehdä mitä vain, jos suostut tähän kappaleen tassimaan. " Nainen lisäsi.
Sanottuaan tuon Georgiana tunsi, että hän ei ollut tullut ajatelleeksi, mitä mies voisi tehdä vasta palveluksi.

Ilyaven pyyhkäisi toisen silmänsä alustaa ja katsoi väkijoukon ylitse kapellimestaria, joka tiuhaa tahtia heilui puikkonsa kanssa orkesterinsa edessä. Haltia laski kuitenkin katseensa pian jälleen Georgianaan ja kumarsi tuolle pienesti.
“Toki tulen tanssimaan kanssanne.” Ilyaven hymyili ja jatkoi, “ Mutta en tarvitse mitään vastapalvelusta kyseisestä.” Haltia jatkoi ja ojensi kättään kohteliaasti naiselle. Haltia pähkäili mielensä perukoilla, mitä olisi mahdollisesti pyytänyt Georgianalta tanssia vastaan, muttei saanut ainoataan järjellistä ajatusta päähänsä. Lopulta Ilyaven karkotti nuo ajatukset mielestään, saattoi naisen käsivarressaan tanssilattian sivustalle ja asettui tanssiasentoon.

Haltia hymyili toiselle ennen tanssin aloittamista, mutta sekin hyytyi pian kun joku törmäsi suoraa hänen selkäänsä. Ilyaven horjahti eteenpäin, lopulta kaatuen maahan ja veti Georgianan mukanaan.
“Katsoisit vähän missä pyörit.” Mies, joka Ilyavenin oli seuralaisineen maahan kaatanut, sanoi pahaenteisesti ja mulkaisi päälle vielä vihaisesti. Haltia loi mieheen vihaisen katseen ja kapusi itsensä pystyyn pudistellen vaatteittensa etumusta hieman.
“Ei kai teihin sattunut, neiti?” Ilyaven kääntyi Georgianan puoleen, joka vielä lattialla kökötti, ja tarjosi naiselle kättään auttavasti.
“Sallikaa minun auttaa teidät ylös.” Haltia jatkoi vielä nopeasti.

Nainen oli todella iloinen, että hän pääsi tassimaan tämän tassin. Tassin kappale tarkoitti todella paljon kaikenlaista hänen elämästään. Georgiana oli valmiina antamaan miehelle vast lahjaksi, kun moni miehet vihaavat tätä tassi lajia. Tassi oli todella vaikea miehelle, että sekä naisella. Nainen asettui tassi asentoon ja antoi miehen viedä tassin pyörteisiin.

Georgiana ei ollut mitenkään varautunut kaatumiseen. Parissa sekunnissa hän oli Ilyaven sylissä. Automaattisesti nainen kierähti miehen viereen ja huokasi syvään. Naista nolotti todella paljon, kun istui tassilavan keskellä ja muut tassivat ympärillä. Mies joka sanoi pahasti heille kahdelle Georgiana oli valmiina vetää turpaa. Hän hätkähti ja kastoi Ilyaveniä.
" Ei minuun sattunut, mutta hameelle taisi satuua pahemmin. " Georgiana sanoi miehelle.
Hän nyökkäsi miehelle vastaukseksi, että sai auttaa hänet seisomaan. Kädensä antoi miehelle. Hetkessä hän oli pystyssä.

" Olisi todella mieli piestä sen miestä. Jatketaanko? " Georgiana sanoi.
Osa lauseesta hän puhui suoraa. Toinen parin mies oli pilannut hänen pukunsa ja lempi tassin.