Kuutamo rannalla

// Eli Ray tänne. //

Elysia käveli hidasta vauhtia kohti rantahietikkoa. Taivaalla loistava kirkas kuu oli tänä yönä tavallista kauniimpi. Kaikki pilvet olivat kaikonneet taivaalta pois kuun ja tähtien tieltä. Merellä ei näkynyt yhtään laivaa, joka ikinen oli kiinni laiturissa.

Elysia hengitti hitaasti kylmää ilmaa. Ilta oli ihanempi kuin koskaan. Se olisi ollut ihanampi, jos joku olisi ollut siellä hänen kanssaan,tai jos olisi joku jota odottaa siellä. Mutta Elysia oli yksin satamassa.

Elysia käveli rantahiekalle hieman masentuneena, siitä ettei kukaan ollutsiellä hänen kanssaan.Hän otti kenkänsä pois jalasta ja laski nerantahiekalle viereensä. Elysia istuutui pehmeälle hiekalle, ja katseli kauas merelle,jonka yläpuolella loisti kaunis kuu.

Aallot löivät hiljaa rantakiviin. Ja yksinäinen lokki lenteli hitaasti meren yläpuolella yksikseen.

Täysikuu. Kaunis näky todellakin. Ray asteli hiljakseen rantahietikkoa kohden. Kaikkialla oli niin hiljaista, tämä yö oli tavallista rauhallisempi ja hyvä niin. Ray oli saanut ottaa itselleen vapaata, varjoja kun ei oltu tarvittu vähään aikaan.

Kaukaa, hän pystyi erottamaan jonkun kävelevän hiekalle ja istuutuvan. Hienoa, edes joku oli paikalla tähän aikaan yöstä. Hän ei ollut tahtonut olla yksin, ei tälläisenä yönä.

Yksinäisen, taivaalla liitelevän lokin seuraan liittyi toinen lokki. Nyt, kun kuun valo paistoi hahmoon hän pystyi tunnistamaan tuon. "Elysia? Sinäkö siinä?" Ray kysyi arasti istuen hiljakseen naisen vierelle.

"Elysia? Sinäkö siinä?" Kuului ääni Elysian takaa. Pian jo hänen viereensä istui mies. " Kyllä. Ray, kiva nähdä sinua."
Hän sanoi tunnistettuaan miehen.Elysia oli paljon iloisempi kuin äsken saatuaan seuraa.

"Mitä sinulle kuuluu?" Hän kysyi kun ei muutakaan keksinyt.
Hän jatkoi hiekkaan katsomista, kun oli tätä kysynyt mieheltä.
Pikku hiljaa hän hivutti kätensä Rayn käden päälle.

"Hyväähän minulle, entäs sinulle?" Ray kysyi, hymyillen pienesti ja vieden katseensa kuutamoon. Ilta oli kaunis, todella kaunis. Sitten hän tunsi Elysian käden kätensä päällä, vilkaisten hieman nolostuneena Elysiaa. "Kaunis ilta, eikös?" Mies sanoi, koettaen peittää tätä pientä nolostumistaan parhaansa mukaan.

Lokit ääntelivät hiljaa taivaalla, näyttäen varsin iloisilta toistensa kanssa.

"Hyvää kuuluu minullekin." Elysia vastasi pienesti hymyillen.
"Kyllä ilta on tänään hvyni kaunis." Hän jatkoi.
Hän siirsi katseensa pimeälle yö taivaalle kohti kirkasta kuuta.
" Kävelläänkö rantaa pitkin, muita ehdotuksia?" Elysia kysyi.

"Kävely, kyllähän se käy." Ray vastasi, nousten ylös, tarttuen kevyesti Elysian kädestä auttaen naisen seisomaan. Sitten hän lähti kävelemään hitaasti rantaa pitkin, katsoen Elysiaa hetken aikaa. "No.. Oletko löytänyt jotakin niihin tanssiaisiin..?" Ray kysyi kun ei mitään muutakaan keksinyt.

Ray auttoi Elysian ylös. "Kiitos" Hän sanoi katsoen Rayta silmiin.
Elysia käveli Rayn vierelle ja hidasti vauhtinsa samaan vauhtiin kuin Ray käveli. Ray kysyi oliko hän jo löytänyt jotain. "Kyllä olenhan minä." Elysia sanoi katsoen vielä kerran loistavaa hopeista kuuta. "Entä sinä?" Hän jatkoi hetken päästä.

Ray loi katseensa naisen silmiin ja hymyili. "Olen minä löytänyt jotakin käyttökelpoista" Sitten hän pysähtyi, luoden katseensa hetkeksi maahan. Kuunvalo valaisi heidät kaksi ja Ray kääntyi, katsoen Elysiaa syvälle silmiin. "Elysia.. Siitä parin päivän takaisesta.." Ray mutisi hiljaa. "Olen pahoillani jos.. jos loukkasin sinua.."

"Et sinä minua loukannut.." Elysia sanoi katsoen Rayhin.
"Mennäänkö uimaan?" Elysia jatkoi kääntäen katseensa mereen.
Elysia jäi odottamaan Rayn vastausta ja otti tätä kädestä kiinni.

"No, käyhän se.." Ray mutisi hiljaa, tuntien naisen tarttuvan hänen kädestään kiinni.
Hän riisui paitansa ja housunsa mutta jätti alusvaatteensa päälleen sillä satamassa oli kapakoita eikä naku-uinti ollut oikein suositeltavaa.
Mies irroitti kätensä Elysian kädestä ja asteli hitaasti veteen. Vesi oli hieman kylmää mutta Ray sukelsi nopeasti ja nousi pintaan.

Elysia vetäisi hameensa pois, ottaen myös kengät pois. Hän käveli nopeasti vilvoittavaan meriveteen ja alkoi uida. Elysia ui nopeasti Rayn viereen ja roiskautti käsillään tätä päin vettä. Hän hymyili katsoen Rayta, ja lähti uimaan hitaasti pakoon, jos tämä aikoi kostaa roiskauttamalla vettä Elysian päälle.

Elysian roiskuttaessa vettä hänen päälleensä, Ray naurahti aikoen jo roiskauttaa koston mutta nainen jo uikin pakoon.
Ray lähti seuraamaan tätä, nopeasti saavuttaen naisen ja uiden hänen eteensä.
"Etpäs pääse pakoon." Mies sanoi hymyillen viekkaasti ja siirsi märkiä hiuksiaan silmiensä edestä

" Ai en vai? No sittenhän minun pitää antautua." Elysia sanoi hymyillen.
Elysia kuunteli kapakoista tulevaa hiljaista musiikkia.
Vesi alkoi jo tuntumaan lämpimältä.

Ray liikahti lähemmäs Elysiaa, ollen nyt hyvin läheisellä kosketus etäisyydellä.
"Näytät kauniilta, Elysia" Ray sanoi, katsoen naista hieman lumoutuneena.
Hän hipaisi sormenpäällään kevyesti naisen poskea.

"Kiitos" Elysia sanoi. "Sinä näytät komealta." Hän jatkoi katsoen Rayta syvälle silmiin.
Elysia katsoi silmäkulmasta olisiko joku tulossa rannalle, mutta ketään ei onneksi näkynyt.
Elysia katsoi Rayta vielä hetken ja kun hän vihdoin sen lopetti hän kietoi kätensä Rayn ympärille.

Ray hymyili pienesti, Elysian kiedottua kätensä hänen ympärileen.
Mies kietoi puolestaan omansa naisen ympärille "Olen onnekas, kun tapasin sinut"
Ray sanoi, antaen kevyen suudelman Elysian huulille.

Suudelman jälkeen Elysia katsoi Rayta silmiin ja hymyili hänelle jälleen kerran. " Minäkin olen onnellinen kun tapasin sinut." Hän sanoi. Jokainen asia, jonka Ray teki sai hänet hymyilemään.
Elysia suukotti Rayta poskelle ja katseli kimaltelevaa merivettä.
Elysia halasi Rayta hetken hieman lujempaa, tosin ei niin lujaa että häntä olisi sattunut. Hän halusi olla siinä vielä jonkinaikaa, sillä siinä Rayn sylissä Elysia tunsi olonsa turvalliseksi, vaikka he eivät olleetkaan vaarassa.

Mies kietoi myös kätensä naisen ympärille, puhaltaen kevyesti tämän korvaan. "Hei, voisimmehan me mennä jonnekin muuallekin.. Vain me kaksi.." Hän katsoi rantaa kohden, varmistaen ettei kukaan muu olisi tulossa rannalle.
Sitten hänen katseensa kiinnittyi taas Elysiaan. "Mitä sanot..?"

"Käy." Elysia sanoi hymyillen. "Juostaanko kilpaa?" Elysia jatkoi. Hän ei kuitenkaan jäänyt kuuntelemaan Rayn vastausta vaan lähti oitis juoksemaan kohti rantaa, joka oli hieman vaikeaa sillä vettä oli hieman ylivyötärön. Elysia kääntyi nopeasti Rayta kohti ja huusi: "Tuletko?". Huudon jälkeen hän jatkoi juoksemista hitaammin.

"TIeten.." Ray aloitti, kunnes huomasi naisen jo juoksevan rantaa kohden. Hän lähti juoksemaan Elysian perään. "Tietenkin, Kultaseni" Hän huusi takaisin, alkaen saavuttaa naista.
Päästyään Elysian taakse, hän otti kevyen otteen tämän lantiosta, suuteli kevyesti tämän kaulaa, samalla kun hän antoi kevyen läpäyksen naisen takapuolelle. Hän käytti tätä tekniikkaa päästäkseen hieman edelle, hän kääntyi nopeasti hymyillen naiselle. "Oletko sinä tulossa?"

"Olen." Elysia sanoi hieman naurahtaen. Hän juoksi nopeasti rantahiekalle. "Mitäs nyt tehdään?" Elysia sanoi hengästyneenä. Hän suuntasi katseensa Rayhin. "kulta" Elysia lisäsi hetkenpäästä hieman hymyillen.

Ray mietti hetken aikaa, sanoen sitten; "Voisimme vaikkapa pukeutua ja hakeutua jonnekin lämpimään.. mitäs sanoisit?" Sanan kulta kuulleessaan, miehen kasvot kohosivat lempeään hymyyn, se oli niin ihanan kuuloista. Hän puki vaatteensa takaisin päällensä, odottaen että Elysiakin tekisi samoin. "Onko kultaseni sinulla jotakin ehdotusta yöpaikaksemme..?" Hänen äänessään oli jonkinlainen viettelevä sävy.

Elysia puki nopeaa vauhtia vaatteet päällensä. "Onko kultaseni sinulla jotakin ehdotusta yöpaikaksemme?" Ray kysyi viettelevään sävyyn. " Voisimme mennä Freijaan, hani " Elysia sanoi hymyillen. Elysia asteli Rayn viereen ja tarttui tätä hellästi kädestä.
" Snä voit viedä minut minne tahansa." Elysia sanoi.

"Ajattelin viedä sinut ihan kotiini.. no, jos sitä kodiksi voi kutsua." Hän nosti Elysian kevyesti syliinsä, kutittaen tämän kylkeä pikkuisen. "Se on aika lähellä, joten pääsemme sinne varsin nopeasti." Hän suuntasi askeleensa kohti Puista tikaria, joka häämötti varsin lähellä. Ihan naista kiusoitellakseen, hänen kätensä liikkui tämän hameen alle, puristaen kevyesti naisen takapuolta.

Élysia hymyili Raylle kun tämä oli kevyesti puristanut Elysian takapuolta. Hän ei tiennyt mikä nyt oikein viehättä miestä hänen takapuolessaan, mutta eihän siitä suuttunut sillä tiesi varsin hyvin että tämä vain kiusoitteli hieman.
" Kyllä sitä varmaan kodiksi voi kutsua." Elysia sanoi Raylle melkein heti miehen tekemän puristuksen jälkeen.