Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.



 
PääsivuGalleriaHakuLatest imagesRekisteröidyKirjaudu sisään

 

 Surusta iloisuuteenko?

Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Vieraili
Vierailija




Surusta iloisuuteenko? Empty
ViestiAihe: Surusta iloisuuteenko?   Surusta iloisuuteenko? Icon_minitimeLa 13 Syys 2008, 12:32

Päivä menoinen kaupungin keskellä, mutta kaupungin puistossa ei ollut niin paljon väkeä mitä voisi uskoa todeksi. Antiikin kreikkalaisen senaatti miehen pukuinen nuori mies asteli ylläänsä kaupungin puistoon. Asussa oli se erilaisuutta rintalihakset näkyivät vaatetuksen lata ja huivi, joka laskeutui olasta kirjavainen ja läpinäkyvä. Mitä sai huomiota muihiin kyläläisiin oli se, että miehellä ei ollut housuja jaloissa, mitä kaupunkilaisilla miehillä oli. Nuoret naiset sen sijaan hihittelivät, koska he eivät ole uskoneet silmiinsä, joka kertoi miehen kävelevän pitkällä hameella puiston hiekka teissä.
Nuori mies ei oiken välitänyt naisten hihittelystä ja lapsien nauruista. Mies asteli omina olemuksilla. Hänen siskonsa oli sanonnut hänelle, että puku sopisi todella hyvin hänelle. Varmaakin pikkusiskonsa ei tiedä tämän kaupungin muodista, kuin meren muoti oli hieman erilainen. Nähtävästi muoti oli todella erilaista maan pinalla ja veden alla.

Toisaalta naiset naurahtelevat miehelle, mutta osa sen sijaan ihailevat miehen tyyliä, koska mihellä oli paksut etu hiukset ja letti, mutta ainoastaan hiukset olivat toisella puolella päälakea. Toinen puoli päälakea ei ollut laisinkaan hiusta. Vaatetus ja hänen hiuksien väritys sopivat todella hyvin asusteeseen. Itse mies yritti miettiä omia sydän surujaansa perheeseen. Hän uskoi, että hän saisi miettiä menneisyytäänsä pienen lammen ääressä, mutta muiden katse ärsytti todella paljon.
Lammen alla hän voisi miettiä todella hyvin, mutta se saisi huolia muilta. mies hukkuisi, kun kestää niin kauan. Olihan miehellä kidukset piilossa. Vihreälle nurmikolla Septimus asettui. Katse kääntyi katsomaan käteen missä oli numero seitsemän tatuointuna. Se tarkoitti nuorelle Septimukselle, että seitsemäs nuorin poika lapsi. Raskaasti hän huokaisi omissa oloissaan. Voisiko muillakin olla tämmöinen suru omasta perheestä, että on häädetty pois?

Punainen kettu asteli reipaan oloisena puiston laidassa etsien ruokaa. Lopulta kettu sai vainun nenäänsä ja lähti menemään sen mukanaan. Se oli menevä tapaus hänelle. Puistossa oli todella paljon porukkaa. Niin hän väisteli parhaansa mukaan, kukaan perheen vanhemmista ei halua kettua lähistöön levittämään tauteja. Lopulta se sai vainun uudestaan nenäänsä, koska väistellessään ja keskitys oli liian perheissä. Häntä tasainena askelten mukaan. Nopeasti keltaiset silmät huomasivat tutun henkilön ja askeleet nopeentuivat. Septimus katsoi huojentuneen aympärille, kunnes näki ketun juoksemassa sitä kohti. Kettu hypähti miehen viereen.

" Sinuakin on ihana nähdä. " Septimus sanoi hieman surullisena.
Kettu nuolaisi miehen poskea ja hymyili, jos ketusta osasi erottaa ketun hymyn.
" Olen etsinyt teitä hyvin pitkään ja on turha luulo, että minä muuttuisin tästä muodostaani. " Kettu sanoi hiljaisella äänellä, ettei kukaan reagoisi asiaan.
Septimus kääntyi katsomaan kettua ja vinkaisi sille silmää. Kettu ei oikein tykännyt silmän vinkailusta.

//Kuka saa tulla mukaan//
Takaisin alkuun Siirry alas
 
Surusta iloisuuteenko?
Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
 :: PAYON :: SURINYA BENEREL :: KAUPUNGIN-PUISTO :: PUISTOALUE-
Siirry: