Nyt riitti!

// sori otsikko ei keksiny muut... Spider tänne murhaajansa kanssa.
jäi vähän lyhyeks sorry. Nyt saa tulla joku muukin kun ei Spideria näy.//

"Nyt riitti!" tuo huuto rikkoi ison kartanon hiljaisuuden ja kaikki kartanossa olijat pysähtyivät ja jäivät katsomaan portaita ylös missä oli entisen omistajan Kreivi Mat-heíz van Keep Demisinpoika, jonka vaimo oli tappanut tuon, koska tuo ei ollut ottanut vaimoa takaisin, mutta silti ei vaimo hallinnut taloa sillä heidän tyttö oli tappanut oman äitinsä ja johti nyt kartanoa tuon tytön nimi oli Nidana-Pórtén Sámírín Elvenintyttö. Tuo huuto oli alkanut siitä, että pää-hovimestari oli pytänyt Nidanaa jäämään kotiin, sillä hän oli aatelinen eikä voinut seikkailla kuin mikäkin kadun lapsi. Nyt Nidana oli päättänyt, että hän lähtee. Hän nappasi sauvansa ja taikoi sen pieneen kokoon ja laittoi vyölleen lähtien ovet paukkuen kartanosta ulos. Ilma oli ihana aurinko porotti täysiä taivaalla, joka oli vaalean sininen ja ehkä pari pilven hattaraa mitkä nekin ihan valkoisia ja kauniita, mistä saattoi mielikuvituksella kehitellä vaikka mitä.Ääh pakko hakea juomista eihän täällä muuten kestä kun ei edes tuule.Nidana lähti iloisena hyppelehtien keskus-aukiolle ja osti yhdestä kojusta vesi pullon, jonka jälkeen joi vettä ja meni yhdelle nurmikko alueelle makoilemaan. Nidana oli iki iloinen, että juuri tänään hän oli päättänyt lähteä ulos, kun oli tullut tälläinen päivä. Nidana alkoi hyräillä hiljaa kaunista sävelmää hennolla äänellään.

//Tulossssa . DD//

Nym katseli siskonsa kanssa lasittunein silmin heidän kukkakauppansa ikkunasta ulos. Kumpikaan ei sanonut mitään, tuijottivat vain. He tuijottivat nimittäin kiertävää kukkakauppiasta. Hänellä oli suuret kottikärryt edessään. Siinä oli muutama ruukkukasvi, muutama taimi ja muutama jonkinnäköinen vihannes. Jos niitä siis saattoi kutsua noilla nimillä. Kasvit näyttivät kerrassaan kamalilta. Niiden lehdet riippuivat keltaisina sinne sun tänne. Taimet olivat aivan lahoamispisteessä. Nymphaéa sulki silmänsä kauhuissaan. Miten joku saattoi kohdella kasveja noin.

Viherihminen suuttui nyt todella. Mies oli vaihvihkaa heittänyt läheiseen ojaan yhden kukkasen. Miten tämä pystyi! Nuori nainen lähti ulos ovesta kilikellon soidessa kivakasti.
"Sinä, miten sinä voit!" Nymphaéa kiljui miehelle ja tönäisi tämän maahan kottikärryn luota. Hän nosti käsiinsä ojasta kasvin ja laski sen pieneen tilaan kärryyn.
"Näitä en sinulle luovuta, vaikka maksaisit!" Nym poistui paikalta kukkakauppansa eteen. Hän tuijotteli hetken kasveja ja nosti yhden pienen taimen käteensä. Viherneito sulki silmänsä ja siirsi voimaansa kasviin. Tämän pieni alku koki heti jotakin omituista: siihen kasvoi muutama lehti ja sen runko suoristui.

Saman asian hän teki kaikille muillekin kasveille. Mutta toisaalta, heidän kaupassaan ei ollut tilaa pitää näin montaa ylimääräistä kasvia. Pitäisi lähteä käymään kaupungilla.
Hän saisi aurinkoa osakseen, sekä saisi muutaman pennosen myymistään kukista.
Nainen hymyili ja siisti vaatteensa. Hän sulki vihertävät hiuksensa takaraivoonsa pienelle nutturalle ja kohensi lumpeenkukkaa ohimollaan. Hän oli valmis.

Hetken käveltyään hän saapuikin keskusaukiolle. Hän nosti kukat vapaalle myyntipöydälle ja kirjoitti nopeasti hinnat pieneen lappuun, sekä ripusti sen roikkumaan katonharjaan.
Pian kukkaset olisivat poissa, uusissa kodeissa.
Tosin myymiseen menisi jonkin aikaa, sodan aikana näkyi suurimmaksi osaksi vain killattomia kävelemässä kaduilla, väkilukua oli kolmas tavallisestä määrästä.
Onnetar suosi silti tätä kukkamyyjää. Pian hänen pyödältään oli hävinnyt puolet kukoistavista kasveista. Kun väkimäärä alkoi vähentyä, ja parhaat oltiin viety päältä, Nym laski kasvien hinnan puolella. Muutama kasvi lähti tässä ja lopuksi hän ojensi kasvit kahdelle ohikulkevalle nuorelle tytölle ilmaiseksi. Homma oli hoidettu.

Kaiken tämän jälkeen hän osti läheiseltä myyjältä mehupullon saamillaan rahoilla ja istuutui pienelle nurmiläntille. Hänet valtasi tunne, että häntä tuijotettiin kiivaasti. Tai kenties se oli tunne, että hän tapaisi tänään jonkun ja tulisi muistamaan tämän päivän - ikuisesti.

[Anteeksi tuplaposti, mutta saavuin tänne kyselemään, että mikä on homman nimi?
Vänä ei vastaa yksäreihin eikä ole ilmoittanut olevansa pois. Viime kirjoituksistamme on aikaa jo yli kuukausi.

Vänä, jos tahdot jatkaa peliä kanssani, tule pistämään yksäriä. Sillä tahdon ottaa Nymille jo pikkuhiljaa muitakin pelejä..